tiistai 29. tammikuuta 2013

Vihreä katselmus

Mun kello on edelleenkin talviajassa, eikä kuvasaldokaan vielä lupaa kevättä. Vihreää kyllä, muttei keväänvihreää.

Harmaanvihreä, oliivinvihreä, on niitä harvoja vihreän sävyjä, jonka edes jollain tavalla luulen sopivan mulle. Ainakin se on väri, josta pidän.

Kuvan koru on vuosia vanha ja siinä on makeanvedenhelmiä, lamppulasihelmiä, Swarovskin kuutioita ja hopeaa. Olin purkamassa vähälle käytölle jäänyttä korua, mutta tulinkin toisiin ajatuksiin. Annan sille vielä mahdollisuuden. Rupikonnanvihreän kaulakorun säätöketjussa, niskassa, on hopeinen sammakkoriipus.

Mulberrysilkkinen neulomus on kesän lopulla valmistunut kauluri.









keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Mallitilkku

Vaikka neulomukseni ovat useimmiten neulottu ns. omasta päästä tai suositeltuja lanka- ja puikkovalintoja soveltaen, ei tapanani ole neuloa mallitilkkua. Ei ole tuntunut tarpeelliselta esimerkiksi jonkun kaulurin tai kaulahuivin kohdalla. Varmasti sellaisen olisin neulonut, jos työn alla olisi oikea vaatekappale, jolloin mittasuhteet ovat tärkeitä.

Nyt on kuitenkin mielessäni niin kutkuttava neule, uusi kaulahuivi, että tekniikka on ihan pakko kokeilla ennen uusien lankojen ja mahdollisesti uusien puikkojen hankintaa. Turha aloittaa isoa työtä, jos malli tökkii.

Kotoota löytyi hennon värisiä vauvalankoja, Fortissima Piccolino. Vauvoja ei ihan lähipiirissä ole, langat olen hamstrannut aikoinaan, kun niitä tarjottiin outletissa puoli-ilmaiseksi. Valkoisen värin olen jo aiemmin käyttänyt kaulahuiviin, mutta näille beibiväreille en ole löytänyt kohdetta. Sopivat siis oivasti mallitilkkuun, ja kun tilkusta tekee tarpeeksi pitkän ja kapean, voi sen jossain vaiheessa kietaista jonkun pikkuihmisen kaulaan.

Tarkoitukseni on siis neuloa itselle oman värinen kaulahuivi hieman paksummasta langasta kuin kuvien mallitilkku.





maanantai 21. tammikuuta 2013

Tuolien neulotut huput

Nuoripari pyysi apuani ruokapöydäntuoliensa kanssa. Kissa kynsi tuolien selkänojia, mutta kun tuolinselälle heitti villapaidan, tuoli sai olla rauhassa. Tuoleille haluttiin siis omat villapaidat! Neulomukset olen tehnyt annettujen mittojen mukaan (selkänoja 42 x 54 cm) puikkojen, langan ja neulemallin suhdetta puoliksi arvailemalla ja taas kerran omasta päästä.

Neuloin huput villasekoitelangasta tasona ja ompelin sivut yhteen. Huppu on saman näköinen sekä edestä että takaa. Työn olisi voinut tehdä myös pyöröpuikolla, mutta en halunnut selkänojan päälle saumaa, nappilistaa tms. Sivusaumat ovat huomaamattomammat.


Kyseessä on oikeammin selkänojien huput, ei koko tuolin. Innostuin selkänojahuppuideasta itsekin (tosin vailla kissaongelmaa) ja neuloin oman työtuolini selkänojaan pellavahupun. Lankavalintani oli BC Garnin luonnonvalkoinen ALLINO (50 % pellavaa / 50 % puuvilla). Langan puikkosuositus on 3 - 3 1/2 mm. Huppu on neulottu kaksinkertaisella langalla vitosen pyöröpuikolla. Kavennusten jälkeen silmukat on muuten päätelty, mutta jätetty selkänojan paksuuden verran silmukoita neulottavaksi tasona (kieleke, joka sitten ommeltu kolmelta sivulta kiinni). Neule on helmineuletta, kavennuksista lähtien sileää neulosta. Helma on tarkoitus vielä viimeistellä pellavanauhalla, kunhan olen pessyt hupun kertaalleen.

En ihan aina ymmärrä itseäni. Miksi niin usein ryhdyn ummikkohommiin? Nytkin: Silmukkamäärän arvioiminen oli ihan hakusessa. Puikkovalinnallani ei ollut mitään tekemistä suosituksen kanssa. Huppua oli myös aika mahdoton sovittaa työn aikana muutoin kuin, että tiesin sen "mahtuvan päälle". Kavennukset vedin ihan hatusta enkä vieläkään tahdo uskoa, että hupusta tuli noinkin istuva. Kertaakaan en purkanut jo neulomaani. Mulla ei yleensäkään ole mitään onnistumisen pakkoa - moukan tuuria enemmänkin ;)



perjantai 18. tammikuuta 2013

Nostalgiaa

Olen pitkin syksyä joka kerta lankakaupassa asioidessani hypistellyt ihanan näköistä Nostalgiaa. Kun en keksinyt muuta tekosyytä neuloa vielä parit lapaset, niin pitihän mun kokeilla tätäkin. Varsikin mustasta Nostalgiasta neulottu neule näyttää ihan viimeaikojen naisten takkikangassuosikilta pippuritweediltä.

Erityisiä kohokuvioita ei ainakaan tummasta langasta kannattane väännellä, sitä nimittäin ei valmiissa työssä huomaa. Omien lapasteni kämmenselkään neuloin kuitenkin palmikoita. Neule on erityisesti palmikoitten kohdalla tiivistä ja lämmintä.

Pippurisen neuletyön yksityiskohtien (lisäykset, kavennukset) tarkastelu varsinkin iltahämärissä (on meillä sähkövalo) on aika tihrustamista, joten ainakaan minä en kovin monimutkaisia neulemalleja langasta haluaisi neuloa.

Viimeisetkin langanpätkät uppoaa alla oleviin jämälapasiin. Jokohan voisin viitata kintaalla tälle sortille ja siirtyä seuraaviin haasteisiin.








Kuinkahan monet vantut pitäisi pukea päällekkäin, että viikonloppuna tarkenisi?

lauantai 12. tammikuuta 2013

Lapaset ei lopu


Novitan lapasten perusohje.
Olen soveltanut ohjetta kuvien lapasiin, joissa resorit ja kämmenselän palmikkokuviot omasta päästä.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Laatikkoleikki 2

Toisen "Suunnittele pikkurasia"-toteutuksen lähtökohtana oli lapsen lyijykynäpiirustus - autoajelulla oleva perhe. Liekö tuo takapenkillä suu ammollaan karjuva piirtäjä itse? Joka tapauksessa aivan ihastuttava ja ilmeikäs kuva. Kiitos pienelle taiteilijalle ja kuvan lähettäjälle.

Sen sijaan, että olisin läntännyt piirustuksen sellaisenaan rasian kanteen, lainasin idean Maaria Wirkkalan hellyttävästä Enkeli-tapetista. Tiedättehän sen neljävuotiaan pikkutytön 'suunnitteleman', josta on eri väriversioita. No, lainasin väritkin (kiitos ja anteeksi).

Rasia-aihiot on toimitettu asianomaiselle. Kiitos sinullekin osallistumisesta!




Pirteää pakkasviikonloppua kaikille!

maanantai 7. tammikuuta 2013

Laatikkoleikki

Postauksessa "Suunnittele pikkurasia" toivoin teidän ideoivan täällä blogissakin vilahtaneelle ja esimerkiksi korurasioina käyttämäni kaltaiselle rasialle uuden, sinun näköisesi ilmeen. Kivoja ideoita on sadellut, kiitos niistä.

Toteutin ideoistanne kaksi. Ensimmäisenä ehdotus, jonka lähtökohtana oli pellavapyyhe. Pellavan kaunista pintaa oli hyvästä kuvasta huolimatta vähän haastavaa saada toistumaan pinnoitetulla paperilla ja värinkin kanssa sain tehdä töitä - ihan en tainnut onnistua. Haaste oli hauska ja mielenkiintoinen. Kiitos siitä. Rasioista tuli kyllä ihan nätit, kuvat eivät tee oikeutta.

Idean äidin toivomusta soveltaen rasian kannessa näkyy pellavaisen pyyhkeen päälipuoli teksteineen. Rasian pohjassa kudos on negatiivi, eli pyyhkeen nurja puoli.

Vähän itselläni on hakusessa, mihin rasiaa tullaan käyttämään, pyyhe kun siihen ei mahdu ;) Itse voisin pakata rasiaan "lahjatapauksessa" esimerkiksi pienen, itsetehdyn saippuan (vink, vink lisäharrastuksia sinne Honkajoelle) pyyhkeen seuraksi. Toisaalta pikkurasioille keksii aina jotain käyttöä.

Otin idean itsekkäästi kokonaan omaan haltuuni ja toteutin rasian parhaaksi katsomallani tavalla. Toivottavasti idean äiti hyväksyy - ja ilmoittaa mulle toimitusosoitteen, mihin voin lähettää tusinan rasia-aihioita näperreltäväksi.

Työn alla on toinenkin, aivan eri näköinen rasia. Palaan siihen, kunhan ehdin kuvata.

Kiitos ihan hurjan paljon kaikille ideoitaan esittäneille. Omiani, täälläkin esiteltyjä rasioita kovasti muistuttavista ideoista en ymmärrettävistä syistä innostunut. Eikä leikin tähän tarvitse loppua. Jos pursuat ideoita, etkä pääse niitä itse toteuttamaan, pähkäillään yhdessä.


perjantai 4. tammikuuta 2013

Lapaset

Vaikka viime päivät ollaankin rämmitty vesisateessa, on talvea vielä jäljellä. Viimevuotisen kämmekkämaratonin jälkeen on lapasinnostus vienyt nyt mennessään. Kaikki alkoi siitä, kun tytär pyysi, josko voisin neuloa hänelle lapaset. Apua! Eikö mun lapsella ole lapasia :(

Nyt on. Sukkalankojen jämät tuli kiitettävästi käytettyä. Lapaset on neulottu joskus oppimani peruslapasohjeen mukaan kuviota vaihtelun ilosta vähän muunnellen.








Loppiaista!

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Vuoden toisena päivänä

Hyvää alkanutta vuotta! Aloitetaan se värikkäästi.

Kuvissa siskon lahjaksi teettämä ja yhdessä ideoitu harmaa-fuksiasävyinen akaattikaulakoru hopeisine somisteineen. Korussa on erilaisten raita-akaattien lisäksi viistehiottuja purppura-akaatteja, mustia onykseja ja Swarovskin pieniä AB-kristallihelmiä. Skröpelöpintainen viininpunainen persoonallisuus on lasihelmi. Pyöreää harmaata akaattia somistaa rivi kirkkaita Swarovskin kristalleja. Metalliosat ovat sterlinghopeaa ja hopeahelmet Balin hopeaa. Korun pieni punsseloitu nimilaatta (kuvassa manipuloitu) killuu kuvioidusta pantalangasta tehdyssä renkaassa.

Kuvauspäiväksi tälläytyi tahtomattani pimeääkin pimeämpi päivä. Pahoittelen kuvien kohinaisuutta.









Lukijakaarti on jälleen saanut täydennystä. Tervetuloa! Toivon, että viihdytte.