perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kaulahuivi "520 / 4"

Kevät on ihan oikeasti tullut Helsinkiin! Vaikka aurinko päivisin lämmittikin jo lupaavasti, ei vielä viime viikolla näyttänyt kovin keväiseltä. Pakkasöitten jälkeiset aamut vaativat vielä käsineitä ja kaulahuiveja.

Kävin Tukholmassa eikä siellä sää ollut sen kummempi. Yleensä tähän vuodenaikaan ero on ollut huomattava, Tukholman hyväksi tietenkin. Viime keväänä täsmälleen samaan aikaan muistan kuljeskelleeni Tukholman katuja ilman käsineitä, minä, jonka kädet palelevat aina. Katsotaas, miten on viikon kuluttua. Kaupungissa ei lunta enää näkynyt, mutta eipä sitä Helsingin keskustassakaan enää ole ollut pitkään aikaan - ytimessä ei koko talvena kiitos keskustan kauppakatujen katulämmityksen.

Kaulahuivisarjan "520" viimeisimmät talviversiot on valmistuneet ja pakattu odottamaan syksyä ja toiveikkaana sitä kaipaamaani harmaata villakangastakkia. En nyt tässä rupea sen syvällisemmin pähkäilemään ensi syksyn muotivärejä, mutta ainakin yksi Pantonen julkaisemista syksyn uusista väreistä, Turbulence, passaisi jokaiseen neulomaani "520"-versioon loistavasti.

"520 / 4"





Paljon kermaa juoneen keramiikkakissan on tehnyt yli kaksikymmentä vuotta sitten nuori taiteilijanalku, Char and the city -blogin pitäjä Char. Terveisiä 

Vaalea huivi versio "520/4" on neulottu kahdella värillä, lankoina vaaleanharmaa ja hennon vaaleanpunainen alpakanvilla. Väriensä puolesta sopisi koittavaan kevääseen, mutta superlämmintä alpakkaa ei nyt toivota tarvittavan pitkään aikaan.












Viikonloppui!

28 kommenttia:

  1. Voi miten kauniita värejä, harmaa-vaaleanpunainen on ihana yhdistelmä! Tykkään kovasti, niinkuin liikaa kermaa nauttineesta kisustakin ;-D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Merja. Sen jälkeen kun luin jonkun blogista, että hänen miespuolinen työtoverinsa oli sanonut, että aikuisen naisen pukeutuessa vaaleanpunaiseen, se on hänen viimeinen yritys olla nuori, se soi päässäni joka kerta nähdessäni jotain... vaaleanpunaista. Olen vakuuttunut, ettei päätelmä koske minua ;) Eikä ketään muutakaan blogini lukijaa!

      Poista
    2. Eipä tietenkään meitä koske ja olipa höpsö miespuolinen työtoveri ;-D.

      Poista
  2. Olet aarre! Pantonen syksyn värikarttavinkistä oli minulle enemmän iloa kuin mistään koko viikkoon. Ja hyötyäkin siitä oli. Nyt osaan katsella komerosta kiertoonlähteviä ja kaupasta kotiinkannettavia vähän "sillä silmällä".

    Huivisi on kaunis! Aina kun ajattelen, että tämän on hienoin 520, näytät jotain vielä herkullisempaa. Kisuleita myöten. Yllättävää, miten hyvin malli käy myös kahteen väriin. Miten ihmeessä sinä saat jopa vaaleanpunaisen näyttämään noin asiallisen tyylikkäältä? Lämmin tai ei - tuo huivi sinun on ihan pakko ottaa käyttöön nyt ja heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoo Pantone mitä tahansa, me ei luovuta meidän lemppariväreistä, eihän! Luethan tuosta yltä, Preferita, mitä mainittu miespuolinen työtoveri sanoo vaaleanpunaisesta ;)

      Poista
    2. Joo, mäkin muistan ton kommentin. Luuli miesparka varmaan olevansa hauska. Ja muuten, miksi se olisi jotenkin pahaa tai tuomittavaa tai säälittävää, että haluaa näyttää nuorelta ja nätiltä? Juuri siihen vaaleanpunainen on kuin tehty. Ja sitä siis käytämme aina. Kysehän on siitä MITEN sitä käyttää, eikö?

      (Muuten, mulla näkyy kaikki kuvat oikein hienosti!)

      Poista
  3. Että sitten oot naputellut viisi tommosta huh huivia! Tämä viimesinkin niin super-namu. (Ei toki oo mun syysvärisen mummelin väri ollenkaan, mutta eihän kaikki maailman ihanuudet oo mulle tarkotettuja. :D)
    Olen myös aika vilukissa, mutta kun ostin alpakkavillatakin en ole sen kanssa palellut. Se on ihme.

    Onpa muuten hauska keramiikkakissa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on sanottu, että alpakanvilla on viisi kertaa lämpöisempää kuin lampaanvilla. Olen itsekin todennut sen, en tosin pysty noita lämpökertoja millään lailla mittaamaan. Mielestäni alpakka on myös kevyempää kuin lampaanvilla. Tämä voi olla mielikuvituksen tepposia.
      Minä tykkään monestakin väristä, vaikka en niitä itse voisi pukea päälleni. Kaikki ei tykkää kaikista eikä kaikki sovi kaikille. Näin sen kuuluu ollakin.

      Kissa pääsee välillä jaloittelemaan tässä koriste-esineettömässä huushollissa.

      Poista
  4. Tykkään tosi paljon tuosta vaaleanpunaisen ja harmaan yhdistelmästä! Mullekaan se ei Suntsan lailla sovi, mutta kukaan ei ilenny kertoa kun esikoista odottaessa nuo värit oli vaatetuksen päävärit, "punastelua"! Ja pakotin aviomiehen teettämään silloiseen uuteen asuntoonkin noilla laattasävyillä wc:n, voi kauhistus, se taisi tykätä musta :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mags. Harmaa vähän aikuistaa hempeää vaaleanpunaista. Eikä väriä joka päivä jaksa päällensä pukea ;)

      Sinullahan on hauska värihistoria. Minäkin tykkään susta.

      Poista
  5. Kiitos jälleen. Ihana huivipostaus. Ja ihana huivi. Kuvissa kauniit keväiset hempeyssävyt. Sieluni lepää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä on kiva käyttää omasta perusvarastosta poikkeavaa väriä. Ihanasti sanot: hempeyssävyt - korvani lepää :)
      Kiitos!

      Poista
  6. Voih! Mistäköhän johtuu, etten näe ollenkaan tämän postauksen kuvia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, olen pahoillani Misty. Huomasin kyllä postausta tehdessäni, että kuvien koodit olivat poikkeuksellisen pitkät. Siirrän kuvat Flickristä. Postauksessa ei kuitenkaan ollut mitään häikkää ja kuvat näkyivät normaalisti. Mulla on Mac ja katson uudet postaukset aina sekä Firefoxissa että Safarissa.
      Laitoin kuvat uudelleen ja nyt kooditkin näyttävät normaaleilta. Kiitos, kun kerroit häikästä, seuraavalla kerralla en hyväksy poikkeavia koodeja.

      Poista
    2. Kiitos paljon! Nyt näen kaikki ihanuudet :)

      Poista
  7. Minullakin näkyy kuvien sijaan vain pieniä rukseja...Tähän asti on kuvat näkyneet ihan moitteetta.. T. Ailakki

    VastaaPoista
  8. Pakko tulla kertomaan sinulle, sillä muuten et koskaan saa tietää, miten sinun 520 saa vanhankin parisuhteen ihan uuteen kukoistukseen ja mitä muita seurauksia tällä ohjeellasi on. Mieheni nimittäin sanoi tänään hellästi, kuinka mukavaa hänestä on nyt, kun iltaisin katson hänen kanssaan elokuvia (ja tieysti neulon samalla), enkä roiku koko iltaa koneella niinkuin ennen.

    Viime viikolla katsoimme elokuvan Modiglianista. Tällä viikolla olemme alkaneet miettiä, kuinka kiva olisi lähteä Pariisiin katsomaan Modiglianin ja vaimonsa Jeannen hautaa. Ehkä vielä lähdemmekin. Ja se on ihan 520:n ansiota. Eikö olekin ihmeellistä!

    VastaaPoista
  9. Ups! Nyt aukesi kuvat! Aivan TAIVAALLISET värit. T. Ailakki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ailakki ja anteeksi, että olet joutunut klikkailemaan useamman kerran. Kiva, että tykkäät näistä hempeyssävyistä, kuten Lissu niin kivasti ilmaisee.

      Poista
  10. Oih ja voih, että osaa olla kaunis tämäkin huivi! Nyt alkaa ihan oikeasti tehdä mieleni yrittää jotain samantapaista. Jos nyt aloittaisin, olisikohan jouluksi valmis??
    Charin kisumirri on todella veikeä veijari :-)

    Mosse lähettelee Ennille terkkuja. Äijä on niin onnellinen kun masukarvat on melkein jo kasvaneet takaisin ja muutenkin menee oikein kivasti. Kuten varmasti Ennilläkin. Mitä nyt hiukan tämä kurakeli teettää pesemistä. Ah, siitä viis! On kevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on oikein hyvä aika aloittaa huivin neulominen. Syksyyn on vielä aikaa ja jos köpelösti käy, tulee uusia syksyjä ja talvia. Parasta neulomisessa on nimenomaan se, että neuloo vaan ilman deadlineja. Tarkoitushan on rentoutua kivan käsityön parissa eikä aiheuttaa itselleen strssiä.

      Ilo kuulla Mossen onnesta! Välitän terveiset, kun hauveli tulee taas parin viikon kuluttua evakkoon, "turvaan" kaikenlaisesta kevään juhlahumusta. Osa kaupungin kaduista on jo lakaistu hiekoista ja kevättä on ilmassa. Jouluruusu on kukkinut jo viikon ja krookukset on nupuillaan, pioni puskee intona maasta. Vaikka olen ehdottomasti syksyihminen, on kevät pitenevine päivineen myös ihan kiva vuodenaika.

      Poista
  11. Minä nyt vielä piipahdin ilmoittamaan, että "aloitettu on" :-)

    Nyt ymmärrän oikein hyvin, miksi olet mallista innostunut (siis paitsi, että kuvio ON kaunis). Kokeilutilkun kanssa hetken "pelleiltyäni" alkoivat käteni oivaltaa homman jujun ilman, että aivojen piti vahtia koko aikaa, mitä kätöseni touhusivat. Nyt kun olen muutaman varvin varsinaista huivia puikottanut, homma luontuu ja on totisesti kivaa. Parasta ehkä se, ettei tarvitse alvariinsa olla kääntämässä tai laskemassa silmukoita. Antaa mennä vain.

    Ihan hulvattomaksi en ole uskaltanut heittäytyä: teen kahdella värillä. Tai no, jos musta ja beige väreiksi lasketaan ;-)

    Iloisia kevätpäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan innoissani puolestasi! Viimeisimmissä, esittelemättömissä, vaihdoin jopa ohuempaan lankaan ja puikkoihin (5 eri väriä* ja 2 eri lankalaatua), ettei valmistuisi niin nopeasi ;)
      Musta ja beige ovat värejä, niitä keikkein kauneimpia! En kiirehdi sinua, mutta toivon kovasti näkeväni valmiin huivin - keskeneräinenkin kelpaa.

      *niin pienet sävyerot, että näyttää liukuvärjätyltä kaksiväriseltä



      Poista
    2. Masokisti!
      ;-)
      Käys kurkkaa, blogissani on viiden sentin pätkä...

      Poista
    3. Kiitos nina :) Sinun huivistasi tulee tosi kaunis.

      Poista
  12. Sydän suli ton C:n kisulin kanssa. Aivan mielettömän mainio!

    Mia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkin mielestäni kissa on vekkuli ja tietenkin rakas muisto. Nyt sattui värit mätsäämään, siks pääsi mukaan kuvaan.
      Kiitos ihanasta kommentistasi ja hyvää kesän odotusta!

      Poista