torstai 14. maaliskuuta 2013

Hiljainen todistaja

...ja rikollinen seura



Lontoon yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen tutkijat professori Leo Dalton, Harry Cunningham ja Nikki Alexander ovat olleet hiljaa todistamassa tämän kaulahuivin valmistumista. Kuten myös aina niin vakava Sarah Lund kauniine villapaitoineen, upeassa miljöössä tepasteleva Comissario Guido Brunetti sekä symppis Detective Chief Inspector  Tom Barnaby. Ei me samalla soffalla olla istuttu, mulla on vaan muuten ollut jännää, välillä jopa karmivaakin seuraa.

Ohjelmatarjonnan salliessa kelpuuttaisin seurakseni myös niin Irene Hussin, Martin Beckin, Kurt Wallanderin, Mikael Blomkvistin kuin vainko kesällä töitä tekevän rikostutkija Thomas Andreassoninkin. Ja aivan erityisesti ehdottoman, jaksot moneen kertaan katsonneena, ykkössuosikkini hurmaavan Comissario Salvo Montalbanon .

Tykkään dekkareista, mutta en seuraa katso yhtäkään amerikkalaista sarjaa. En osaa katsoa teeveetä tekemättä jotain muuta samalla, mikä ei aina ole hyvä asia. Pitäisi keskittyä yhteen. Neulominen hiljaisuudessa taas tuntuu siltä, etten tee mitään. Korut sen sijaan valmistuvat täydellissä hiljaisuudessa, aina. Eikä silloin tunnu yhtään siltä, ettenkö tekisi jotain.

Melkeinkevät on jo täällä, mutta minä synkistelen rikollisen tummien värien kanssa. Tässä "520-silmukkaisen" kaulahuivin versiossa ovat väreinä tuskaisen graafinen harmaa, homeisen muodikas vihreä ja murheen tyylikäs musta.







Suo anteeksi ja koita kestää.

17 kommenttia:

  1. Kyllähän nuo osuvasti kuvaillut tyylikkäät värit ja kauniin huivin kestää oikein hyvin ;-D. Ja kun tuo kevätkin vitkastelee, lämpöiset kaulahuivit ovat aina vaan ajankohtaisia ja tarpeellisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Merja. Käyn melkein päivittäin, jos en meren jäällä niin aivan rannassa kävelemässä. Siellä ei toistaiseksi ole ollut kuuma. Ja ainahan voi neuloa varastoon, talvia on tiedossa vastakin.

      Poista
    2. Ja jos tulevatkin talvet ovat tämän talven kaltaisia, tarvitaan varastoja runsaasti!

      Poista
  2. ihanat värit ovat huivissa :) paljolti samanlainen on makumme myös sarjoissa ;) minä kyllä katon myös amerikkalaisia, mutta oikeesti englantilaiset, saksalaiset ja ruotsalaiset on parempia. ja sama juttu myös tuossa, että ilman käsityötä on hankala olla töllön ääressä :) koruja tehdessä tykkään kuunnella äänikirjoja, se koukuttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värit ehkä "näyttävät paremmilta" oikeassa ympäristössä. Minä en vaan enää kestä amerikkalaisia sarjoja :( Mainittujakin katson eri kriteerein, henkilöiden, näyttelijöiden, aiheiden, miljöiden tms. takia. Ihan vapaaehtoisesti ja mielelläni. Äänikirjat - sehän olisikin mielenkiintoista.

      Poista
  3. Mikä johdanto! :D :D Mä katson ilmeisesti liian vähän telkkua kun en oikein tunne tyyppejä. :D
    Oot taas ollut niin ahhkera, että huh, huh.
    Lempparivärejäni (,jonka oon varmaan jo monta kertaa sanonut) on tuo iihanan homeinen vihreä, aina tyylikkäät musta ja harmaa kun vaan eivät meitsille mallaa. Mutta siis; huivista tulee upea!

    Katsoin muuten kauhulla pitenevää kommenttilistaa edellisessä postauksessasi, mutta onneksi edes joka toinen niistä on sun kommettisi. Mutta silti; aikas moni salainen hiljainen todistaja on tullut ulos poterostaan. :D Kun tarpeeksi pistää täkyä, niin kyllä alkaa näkyä... Heh. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En koskaan surffaa, luen ohjelmatiedot ja esim. elokuvaesittelyt tarkkaan. Paljon menee näin varmasti ohi, mutta toistaiseksi mulle on riittänyt katsottavaa tällä järjestelmällä ja ilman maksukanavia. Leffoja joskus vuokrataan, kun se on niin helppoa netitse. Liikkeeseen tuskin vaivautuisin.

      Olen ihan äimänä arvontaan osallistuneiden määrästä. Hiljaa ajattelin, että jos kymmenen osallistuisi, se olisi ihan huippu. Tämähän kannustaa... ties mihin ;)

      Poista
  4. Painan heti tykkää-nappia! Ei moni osaa niinkuin sinä. Kaunista, kertakaikkiaan - harmaa ja vihreä on erilainen, mutta hyvin hienostunut yhdistelmä. Vähän samaa sarjaa kuin harmaa ja beigekin.

    Ihanko oikeasti pystyt neulomaan kirjoneuletta, samalla kun ratkot murhia? Eikö se ole mahdottoman vaikeaa - (siis kirjoneuleen neulominen pelkästään sormituntumalta molempien silmien katse ruudussa)?

    Ei onnistu minulta. Ei onnistu telkkarin katselukaan ilman neulomusta, mutta silloin neuleen pitää olla helppoakin helpompi. Tai sitten ohjelman niin "helppo" ettei sen seuraamisessa tarvita aivoja eikä silmiä. Niinkuin vaikka Isä Matteon tutkimuksia. Oikein odotan kesää ja Gubbion maisemia, juonesta viis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana! En ole vielä aivan varma, mihin kaulahuivin yhdistän. Haavailen edelleenkin siitä harmaasta villakangastakista. En ole aktiivisesti etsinyt. Siihen voisi sopia.

      Tämä neulos ei oikeasti ole 'kirjoneuletta' vaikka siltä näyttää. Mallissa neulotaan yhdellä värillä aina puikollinen, mutta on virheitä silti tullut. Olen purkanut monen monta kertaa.

      Mua harmittaa ihan kamalasti. Isä Matteo "katosi" multa aivan alkujaksoissa ja nyt vaan toivon, että tuotantokaudet näytettäisiin uusintoina. En tykkää katsoa TV-ohjelmia tietokoneella. Oikeasti haluaisin nähdä kaikki 3D:nä, mutta silloin ei neulominen todellakaan onnistuisi. Tai enpäs ole kokeillut... Brunettia katson nimenomaan miljöön takia. Aika hassua on, että italialainen poliisi tovereineen puhuu saksaa - ja ovat vielä luonteeltaankin saksalaisen kuivahkoja.

      Poista
    2. Siis mitä? Nostetaanko joka toinen silmukka neulomatta? Luulin, että se on kirjoneuletta. Että neulotaan ihan koko ajan kahdella värillä vuorotellen.

      Minäkin olen jostain oppinut sellaiseen neulomatta-neulotaan-systeemiin perustuvan mallin, mutta siinä lopputulos on kuin toiselta planeetalta. Nyt en kyllä kestä, pakko keksiä miten sinä tuon oikein saat aikaiseksi ja ruveta väsäämään koetilkkua. Jos minusta ei kuulu mitään juhannukseen mennessä... silloin alkavat (oikeaa italiaa puhuvan) Isä Matteon uusinnat ja malli on oltava selvillä. Ciao!

      Poista
    3. Juu, just niin. Ohje on MODA 1/2013:ssa, siinä samassa lehdessä, johon pöllivät ja laittoivat sen meidän verkkopalmikkohuivin. Huivi on lehdessä miehen kaulassa. Olen tehnyt omani kolmella värillä, toimii myös kahdella, mutta täytyy kuitenkin olla kolme kerää, you know. Olen niin ihastunut tuohon neulontamalliin, että seuraava jo siintelee silmissä ja käsissä ja ties missä. En enää ikinä neulo mitään muuta ;)

      Tultiin just kotiin. Käytiin vaihtamassa koira Amerikan-tuliaisiin. Matkalla ihasteltiin pilvetöntä, kirkasta taivasta ja jostain savupiipusta tuulettomalle taivaalle suoraan tupruttelevaa VALKOISTA savua. Paavi on jo savustettu. Tiesin, että se on merkki mulle jostain muusta => Isä Matteo ja minä kohtaamme vihdoin. Kiitos :)

      Poista
    4. Ihme ja kumma. Nyt kun kaivoin lehden esiin, on se siinä. Mutta eihän lehden malli näytä yhtään miltään sinun huivisi rinnalla. Ihan oikeasti!! En edes noteerannut lehden mallia mitenkään.

      Ehkä katsoin liikaa "suosikkihuivia". Minun on tehnyt monta kertaa mieli kysyä, että oliko malli sinun käsialaasi. Olen nimittäin varma, että sinulta se on pöllitty. Valitettavasti näiden tekijänoikeuksien perään ei pysty mikään. Huoh.

      Poista
    5. Kunhan motkotin ;)
      Tein ensin lehden ohjeen mukaan tämän kaulurin, oikeasti ainakin viisi:
      http://studio-ania.blogspot.fi/2012/09/winter-is-coming.html

      Tykästyin "verkkopalmikkoon" ja sovelsiin kuvion kaulahuiviin ohuemmasta langasta. En varmasti ole ensimmäinen, joka sellaisen kaulahuivin tekee, mutta omani tein omasta päästäni. Ja niitäkin neuloin useampia eri paksuisista langoista.
      En olisi laittanut ohjetta blogiini, jollei se omasta mielestäni olisi ollut oma mallini. En nyt muista, mitä laki sanoo esimerkiksi lehdessä olevan neulemallin kopioimisesta vaikkapa blogiin. En jaksa ottaa selvää, mutta en myöskään laita kuin omia tai ainakin omiksi luulemiani ohjeita tänne. Linkithän on sallittuja.
      Jos haluaa pitää jonkin idean aivan itsellään, ei todellakaan pidä levitellä sitä netissä ;) Ei neuleita, ei koruja, ei mittään.

      Poista
  5. Terminen kevät antaa odottaa itseään (viime vuonna se alkoi kuulemma jo 9. maaliskuuta), mutta hällä väliä, kun Ania neuloo :-D Ja vielä mun mielestä hyvässä seurassa ja parhailla väreillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyytävillä yöpakkasilla taas pelottelivat, meteorologit :( Seuraani olen ollut oikein tyytyväinen, ja uudet värit jo mielessä hahmotteleiksivat.

      Poista
  6. Hyvänen aikanen sentään kuinka kaunis huivi :) Olen lähes sanaton...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lissu, kiitos ihan hurjan paljon. Koitan saada kunnollisen kuvan valmiista huivista, heti kun keksin, mihin muuhun sen yhdistäisin kuin mustaan takkiin.

      Poista