torstai 14. helmikuuta 2013

520 silmukkaa

Taannoin neulomani mallitilkun innottamana hankin langat omaan huiviin. Työ on siitä hauska, että se neulotaan poikittain. Silmukoita luodaan siis kaulahuivin pituuden verran! Ohjeesta (MODA 1/2013)  hieman poikkeavasta omasta 520-silmukkaisesta neulomuksesta valmistui noin 195 cm pitkä kaulahuivi. Lankavalinnankin kohdalla menin omia polkujani, joskin valitsin omaksi langaksenikin kutittamattoman alpakan. Huivin neuloin tasona pitkillä nelosen pyöröpuikoilla.

Neuleessa on kolmea eriväristä lankaa: mustaa, tummanharmaata ja luonnonvalkoista. Valmiissa neuleessa mustaa ja tummanharmaata ei oikeastaan erota toisistaan (ja työtäkin näin pieni väriero vähän hankaloitti), mutta jäljestä tuli varmasti elävämpi näin kuin neulomalla pelkästään kahdella värillä.

Huivi on pehmeä, ohuehkonakin lämmin, kevyempääkin kevyt ja siten helppo kietaista kaulaan monella eri tavalla. Neulemalli on helppo, mutta mielestäni ei ihan supernopea neuloa, ja virheitä tulee (purkaa, korjaa), kun iltamyöhällä väsyneenä neuloo.

Vaan mitenkäs kävi?  Tytär ei yleensä pyydä eikä halua mitään - niitä lapasia lukuunottamatta. Saan olla tyrkyttämässä, että haluaisitko, ottaisitko, tarvitsisitko... Nyt tää oikein kysyi työn ollessa keskeneräinen, että mitä ja kenelle olen neulomassa. Ja, kun kerroin ja esittelin, niin tahtoi. Tahtoi just neulomani värisen ja kokoisen ja tuntuisen. Kun tiedän, miten odottaminen on puuduttavaa, luovuin huivista tyttären hyväksi ja neulon nyt itselleni toista samanlaista. Se on sitten mun, ellei sisko satu näkemään ja kysy, että mitä ja kenelle...

Jos tuo pitkittäin neulominen on hauskaa, niin hauska on myös sattuma: blogiystäväni Preferita (terveisiä ja hyvää ystävänpäivää!) ompeli, tai ainakin esitteli, oman neulomiseni aikana aika paljon omaa huiviani muistuttavan kauniin kaulahuivin "Vinokantti". Eikös meillä olekin aika samanlainen maku ;)

Nyt, kun joku kuitenkin innostuu neulomaan samaisen huivin ja valitsee langaksi jotain muuta kuin ohjeessa suositellun, kehotan (paapomatta ja holhoamatta) ainakin tottumatonta neulojaa neulomaan mallitilkun, jotta valittu lanka, puikot ja neulontamalli kohtaavat. Käsialasta riippuen lankalaatuun nähden ohuet puikot tekevät neuleesta tiukan ja jäykän. Liian paksuilla puikoilla neuloessa kuviosta tulee tietysti löyhä ja verkkomainen - jollei sellainen sitten ole toiveena. Oman lankani puikkosuositus on 2 1/2 - 3 1/2, neuloin nelosen puikoilla. Alpakka ei jousta kuten tavallinen villa, mutta neuleesta tuli mielestäni juuri sellainen kuin toivoinkin.

Totuuden toiveen nimissä sanoisin, että nämä villaiset kaulahuivit ovat jo menneen talven lumia. Kevään korvalla langoiksi valikoitunee jotain vaaleaa ihanaa. Paitsi, että tuleehan se talvi sitten taas.

"520 / 1"


















19 kommenttia:

  1. Ja hyvää ystävänpäivää.....

    VastaaPoista
  2. Ihana! Mun piti rajoittaa neulomista, mut ihan lähimarketista löyty kivannäköstä tummanruskeaa meleerattua lankaa (Novitan hanko, 50 % kierrätyspuuvillaa ja 50 % akryyliä)ja ajattelinpa sitten virkata jonkin huivin. Mieluista ohjetta en netistä löytänyt, ni katotaan mitä tulee... Mihin mä joudun noitten huivien ja tuubien kanssa.
    Hyvää ystävänpäivää myös sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhistus! Voiko/pitääkö neulomistakin rajoittaa? Niin kuin suklaan syömistä. Onneksi neuleilleni on ainakin toistaiseksi riittänyt ottajia, muuten olisin liemessä - tai villoissa, alpakoissa...
      Kuulostaa mukavalta tuo hanko-lanka Täytyypä vilkaista seuraavalla kauppareissulla, jos nyt uskallan lankahyllyjä enää lähestyä. Oletko ajatellut, että voisit myydä töitäsi tai ottaa vastaan tilaustöitä, jos neulot yli omien tarpeittesi? Mainostapa itseäsi!
      Kiitos toivotuksista, on ollut oikein hyvä päivä :)

      Poista
  3. Voi elämän kevät, sinä ihana ja huivi yhtä ihana! Ehkä salaa tiesit, millainen haavekuva mielellässäni, ja toteutit sen juuri sellaisena. Minun ompeluversio ei päässyt kovin lähelle toivekuvaa, varsinkin kun se on liian lyhyt ja jäykkä tuon pitkän unelman rinnalla. Mutta onpahan meillä taas etappi, jota kohti pyrkiä. Täällä langat valmiina, puikot valmiina, idea päässä valmiina, ja eikun menoksi. (Huomenna lähdetään pikku reissuun ja tässäpä minulle ajanviete matkatunneiksi). Oikein onnellisia kevätpäiviä sinulle, Ania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Preferita! Ihastuin kaulahuiviin heti kuvan nähtyäni, vaikka olikin eri värinen ja hämäävästi vielä miehen kaulassa. Voitko sinä neuloa autossa? Minä en, enkä lukea. Muissa kulkuneuvoissa neulominen kyllä onnistuu ja onkin mitä mainiointa ajanvietettä. Oikein mukavaa reissua ja riittävästi lankoja!

      Poista
  4. Voi että on tyylikäs ja ihanan lutusen pehmeän näköinen yhtä aikaa. Lisäksi en käsitä, miten sun aikaansaavuusprosentti on niin kauhean korkealla. :D

    Ps. Sain eka kertaa käyttää niitä sun tekemiä ihania rasioitani oikein oikeasti (olen ollut nuukana niiden kanssa). Osallistun nimittäin kansainväliseen Bead Soup Blog Partyyn, ja sain pakata helmeni pariin rasiaan, jotka matkaavat huomenna Saksanmaalle. Vieläkin olen niin iloinen niistä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Suntsa, lutunen on ja pehmeä, kiitos paljon kehuista! Päivän jokainen hetki hyötykäyttöön perinaiselliseen tapaan, mehän ei koskaan olla jouten. Pieni neuletyö kulkee mukavasti mukana melkein minne vaan - no, ei töihin.

      Mehän ollaan onnekkaita, kun rasioilla on oikeasti käyttöä! Minäkin olen iloinen! Rasioitten korkeus, 25 mm, on näpsä ainakin suomalaisia kirjelähetyksiä (postiluukkuja) ajatellen. Kirjelähetyksen maksimi paksuus kun on 30 mm, mahtuu vähän fylliäkin mukaan.

      Poista
  5. Ensinnäkin aivan upea huivi, täytyypä sanoa! Eikä ihme että tyttäresi heti halusi sen:)) Alpaka on paras kokeilemani lanka ikinä!

    PS Voi sitä tunnetta kun yleensä joutuu tyrkyttämään omia "luomuksia", ja sitten jossain vaiheessa huomaa että kuulee päivästä toiseen "joko mun kappale valmis?" :)) Ja kun näitä jokotteluja ei jaksa enää kuunella niin annat omasi ja sit kaikessa rauhassa teet toisen samanlaisen...Ihan tuttu asia :))) Itselläni kun on kaksi siskoa, kumpakaan ei neulo:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ilona. Tiesin kyllä, että väri oli tyttärelle enemmän kuin oikea. Eikä niitä huiveja kai koskaan ole liikaa. Olin vaan niin yllättynyt, että meni kaupittelematta. Sen verran on hidas neuloa, ettei ihan viikossa valmistu, ja mulla on aikaa odotella. Itsehän tiedän koko ajan, missä vaiheessa mennään ja omasta viitseliäisyydestä on kiinni, ehdinkö omaani tänä talvena enää käyttää. Sinun siskosi varmasti palkitsevat ahkeruutesi omalla tavallaan.

      Poista
  6. Auts, että on ihana! Ymmärrän vallan hyvin, että tyttäresi iski siihen silmänsä.
    Ja sinä RASSU joudut nyt sitten neulomaan uuden ;-)

    Tuo poikittain neulominen hieman hämmentää. Saako ne kaikki 520 vaivatta mahtumaan puikoillekaan? Mitä ilmeisemmin... Silti. No, eipähän ainakaan tarvitse alvariinsa olla kääntämässä. Täytyy varmaan ihan huvin vuoksi kokeilla ainakin sen mallitilkun verran. Enempään en (pessimistinä) millään usko meikäläisen kykenevän.

    Oikein hyvää päivää ystävälleni! Onhan tänäänkin ystävänpäivä. Everyday.

    Koiruus... tuossa se koisii tyytyväisenä vieressäni. Pari tikkiä vielä täytysi irrota ja sitten on kuupaton aika historiaa. OU JEEE !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, niin onkin. Tällä hetkellä on tunne, että minä rassu voisin tehdä noita eri värisiä kymmeniä.

      Ostin 2 kpl 80-senttisiä pyöröpuikkoja, kun pidempiä ei ollut sillä hetkellä tarjolla. Ohjeessa mainittiin ainoastaan "pitkät pyöröpuikot". 520 silmukkaa neuloutuu yhdelläkin pyöröpuikolla ihan hyvin, näin aloitin. Jotenkin mun oli helpompi pitää langat ojennuksessa, kun otin käyttöön molemmat 80-senttiset. Ideana tässä pitkittäinneulomisessa on se, että tulee nätti reuna. Huivin voisi neuloa tuolla tekniikalla myös leveyssuuntaan, mutta reunasta ei tule yhtä nätti. Mielestäni on kivempi neuloa ne viisisataa silmukkaa peräjälkeen samalla systeemillä kuin vaihtaa tekniikkaa parinkymmenen silmukan välein. Omassa, tekeillä olevassa kaulahuivissani silmukoita on 550, ja teen siitä vähän tätä nro ykköstä leveämmän. Kokeile ihmeessä! Voit vaikka ihastua :)

      Teillähän koittaa ihan hetkohta koiranpäivät. Hyviä sellaisia!

      Poista
  7. Eih! taas kerran. Aivan ihana! Ja niin tyylikäs mustavalkoinen postaus. KIITOS!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia sinulle, Lissu. Mustavalkoisella on aina ystävänsä.

      Poista
  8. Upean näköinen. Kuten aina. :)
    Kiitokset Pikkuiselta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon IMAGE!
      Kuulithan stoorin: tein "sille 8-vuotiaalle" :(

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Näillä helteillä huivin ihanuus tosin on jossain muualla kuin sen lämpivyydessä.
      Kiitos kommentistasi ja hyvää kesän jatkoa!

      Poista