tiistai 28. elokuuta 2012

Syksy saapuu

Ensimmäiset askeleet kohti syksyä ja sen lämpimiä värejä otettu viikonlopun perhejuhlien yhteydessä. Kesän mintut ja pastellit ovat vaihtuneet lämpimiin luumuihin ja burgundeihin niin kynsissä kuin asusteissakin.

Kynsissä on kuvausvaiheessa jo parhaat hetkensä nähnyt, kynnen kärjistä kulunut jännä kynsilakka. Päivänvalossa se näyttää mustanruskealta, ja auringon valon osuessa lakattuihin kynsiin ne hehkuvat glitterimäisesti syvän tummanpunaisina. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään hilelakka, joten sopii arkikäyttöönkin.

Kaulakoru on lyhyt helminauha helmisilkkiin solmituista isohkoista makeanvedenhelmistä, rengasbarokeista. Rannekorun tein perinteisesti koruvaijeriin. Pelkään ranteessa olevan korun silkin venyvän ja haurastuvan nopeammin kuin kaulakorun. Molempiin laitoin patinoidun, valmiin hopeisen salpalukon, joka on kaulakorussa tarkoitettu niskan puolelle.

Nämäkin helmet olen tilannut vuosia sitten, Indonesiasta. Vaikka väri miellytti jo silloin, eivät helmet ole puhutelleet minua koruksi asti tätä ennen.









-  Näkemiin paljaille varpaille
ja ihanaa syksyä kaikille!
Tervetuloa blogin uudet seuraajat!  -

tiistai 7. elokuuta 2012

Toivomusluu (Wishbone)

Olen viime aikoina törmännyt aika usein ja monessa paikassa toivomusluukoruihin, pieniin riipuksiin. Joku muotijuttu?

Luulen, että kaupoissa myytävät hopeiset toivomusluuriipukset, kuten niin monet muutkin riipukset ja korut, tehdään nopeana sarjatuotantona valamalla. Oman riipukseni tein käsin paksuhkosta hopealangasta.

Hopeaa työstävät tietävät ja muille asiasta mahdollisesti kiinnostuneille infona, että näinkin pienen ja yksinkertaisen korun tekoon tarvitsin materiaalin lisäksi aika monta työvälinettä: kultasepänsahan, mehiläisvahaa, erilaisia pihtejä, juotosnestettä, juotospaloja, butaanipolttimen, skamolex-levyn, sitruunahappoa, kahvinkeittimen (en pitänyt kahvitaukoa, kuumensin sitruunahappoliuoksen), messinkiharjan, sarvi- ja kuoppa-alasimen, pallopunsselin, eri muotoisia ja karheisia metalliviiloja, karhunkieltä, eri laatuisia vesihiomapapereita, kiillotusrummun, kuulia ja Metallux-jauhetta, kynsilakanpoistoainetta ja kynsilakkaa.

En sarjatuotantoa harkitse, mutta samalla tavaroiden levittelyllä olisi ehkä ollut "taloudellista" tehdä useampi samaan syssyyn. Jäi ainokaiseksi lopputuloksen ollessa etukäteen epävarma. Ja kynsilakka tuli kynsiin. Olen niin onnettoman huono suojaamaan käsiäni ja kynsiäni työskennellessäni. Paljain käsin säilyy näppituntuma, ja se näkyy sormissa.

Kannattiko moinen vaiva? Kannatti. Olen tehnyt jotain.






Mitähän toivoisin?


keskiviikko 1. elokuuta 2012

Aika menee kuin siivillä

Lomaviikot hujahtivat melkein huomaamatta. Ei vaiskaan, kyllä mä koko ajan tajusin, että olen lomalla, ja nautin joka hetkestä. Mutta nopeasti aika kului. Sinullakin? Huomasin tässä myös, että blogi täytti kolme vuotta! Justhan mä aloitin. Olen vähän pähkäillyt sitä, että onkohan tämä bloggaaminen edelleenkin mun juttuni... voisin hyvin siirtyä pelkästään lukijaksi. Ehtisin syventyä moneen ihanaan, kivaan blogiin, ehtisin kommentoidakin. Aika näyttää.

Mulla on muutama määrättyihin vuodenaikoihin liittyvä lempikoru. Niin kuin tämä punainen akaattirannekoru keväältä 2009. Korussa on kaunis, korukaverilta ostettu, päälipuolelta lasitettu keramiikkariipus. Korun käyttö on jostain syystä ajoittunut pääasiassa kesään: farkut, valkoinen paita ja punainen koru.








Reipasta töihinpaluuta lomansa jo viettäneille ja hyvää loman jatkoa vielä lomaileville!
Ja upeaa elokuuta meille kaikille!