maanantai 30. huhtikuuta 2012

torstai 26. huhtikuuta 2012

Korvikset nro 2

Korvisprojektissani olen todennut haasteelliseksi sen, että pidän nimenomaan pienistä korvakoruista. Pikkuisten korujen tekeminen käsin on aika näpräämistä. Isompikokoisiin koruihin ideoita mahtuisi enemmänkin ja niitten tekeminen olisi helpompaa. Mutta en lannistu, vaikka työskennellessä sormia tuntuu olevan sekä liian vähän että liikaa, ja ne on aivan liian isot.

Selasin tässä yhtenä iltayönä kirjaa "500 EARRINGS - New Directions in Contemporary Jewelry". Kirja kuuluu A Lark Jewelry Book -kirjasarjaan, josta minulla on myös sormus-, rintakoru, kaulakoru- ym. versiot. Kirjassa on 500 kuvaa korvakoruista, kauniita kuvia kauniista koruista. Osa koruista on niin taiteellisia, ettei ne korvissa luultavasti pysty päätään kääntämään tai mahdu ovesta ulos. Suurin osa koruista on sellaisia, joita en ikinä osaisi enkä pystyisi käytössäni olevilla työkaluilla tekemään. Hauska kirja kuitenkin upeine kuvineen. Katselin kuvia inspiraation toivossa. Sitä ei tullut. Tai siis tulihan se:

Laskeuduin maan kamaralle, omalle tasolleni tuolta 500 korvakorun maailmasta, ja tein pienet kantiltaan kolmemilliset kuutiot Sterling-hopeasta. Tällaiset on tehty jo tuhattuhat kertaa. Nyt oli mun vuoroni. Nämä vaatimattomat korut korvissa ei tarvitse funtsailla vaatteitten tai muitten korujen mätsäämistä. Pientä kuutiota voisi tietenkin jollain tavalla jalostaa - jos vaan näkis, mitä on tekemässä, ja sormetkin mahtuisi sinne sekaan.

Nro 2:
Pienet kiillotetut hopeakuutiot








Harjoitukset jatkuvat!


maanantai 23. huhtikuuta 2012

Korvikset nro 1 1/2

Enpä kehdannut numeroida kakkosiksi.

Mitään suuria korvakoruideoita ei pääni sisällä ole ehtinyt poikia, joten tein vanhisversiot nro ykkösistä. Kyseessä on samanlaiset hopeapalkit kuin ykköset. Nämä vasaroin pallovasaralla ja patinoin. Tummat versiot ajattelin vaaleitten asujen kanssa käytettäviksi, vaikkei niitä pienikokoisina paljon huomaakaan.

Nro 1 1/2:
Pallovasaroidut, patinoidut hopeapalkit 



-  Patinoimaton pallovasaroitu hopeasormus  -

-  Ruskeina korvakorut olisivat kuin kaksi pientä Suffeli-patukkaa ;)  -

       Mukavaa viikkoa!

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Korvikset nro 1

Minulla on vakaa aikomus tehdä enemmänkin näitä nappikorviksia, siks numeroin ne. Aiemman postauksen harjoituskappaleita ei siis lasketa mukaan. Näistä aloitetaan.

Nro 1:
Kiillotetut hopeapalkit

Kantiltaan kolmemilliset, kiiltävät Sterling-hopeapalkit ulottuvat 9 mm pitkinä juuri korvanipukan alareunaan asti ja jäävät kokonaan korvalehden päälle - ja ovat tyyliltään erittäin minua. Eivät mitkään suuren suunnittelutaidon tulos, ja monen mielestä varmasti tylsääkin tylsemmät. Pidän yleensäkin muodoissa neliöstä (kulmikkaista muodoista) enemmän kuin pyöreästä, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö tulisi tekemään myös malliltaan pyöreitä korvakoruja.

Näihin ja edellisiin harjoituskappaleisiin olen tehnyt tapit 0,8-millisestä hopealangasta. Se on mielestäni sopivan jämäkkä tämän kokoisiin nappeihin.





Toivottelen hyvää viikonloppua niin kaikille uusille lukijoille kuin pidempäänkin mukana

kulkeneille!



torstai 19. huhtikuuta 2012

Riipussormus

Jos aiemman sormuspostauksen kohdalla valittelin jäykän hopealangan vaativan käsivoimia, niin tämän sormuksen kohdalla kaikki on toisin. Kunhan kyhäsin kasaan valmiista elementeistä. Joo, no onhan siinä omatekemät lenkit ja yksi korupiikki kierteineen.

Balin hopeaa, sterling hopeaa ja Swarovskin Light Sapphire Bicone.




. . .

-  Ranneketjun riipuksessa olen käyttänyt samanlaista helmihattua kuin yo. sormuksen riipuksessa.  -



keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Tappikorvikset

Sanottu ja tehty. Olen monta kertaa suunnitellut tekeväni nappikorvikset, siis sellaiset pienet tapilliset korvikset ja jotain muuta kuin helmikorvakorut. Valmistustekniikasta ei ole ollut kummempaa tietoa, ei ole ohjetta eikä opastajaa, mutta nyt edellisen postauksen sormuksen innottamat sen kummemmin suunnittelemattomat harjoituskappaleet on tehty. Näitä teen varmasti lisää. Muistan joskus nähneeni sellaiset pienet hopealaattakorvakorut, joissa oli kirjaimet V ja O, vasen ja oikeaa (että menee oikeisiin korviin). Hauskat. Muutama oma idea jo odottaa toteutusta. Lisää saa ehdotella, kiitos.



-  Korvakorut on oikeasti kirkkaan kiiltävät.
Piti asetella niin, että sai jonkinlaisen esittämiskelpoisen, heijastamattoman kuvan.  -


perjantai 13. huhtikuuta 2012

Pieniä ikkunoita

Terveisiä Tukholmasta!

En lakkaa ihastelemasta Tukholman vanhankaupungin, Gamla stanin, upeita rakennuksia sekä silmiä, ja sielua, hivelevää väriharmoniaa. Viihdyn toki oikein hyvin myös siellä uudella puolella.
. . .

Pitkästä aikaa väänsin sormuksen. Tällä kertaa kaksimillisestä neliölangasta. Käsin, sormuspihdit tosin apuna, noinkin paksun langan vääntäminen on aika työlästä. Sormuksen rengas on siis tukeva, kulmikas hopearengas, ja sen somisteena on hopealevystä sahattu ja koristeltu pieni laatta. Työn jälki on siistimpää kuin mitä kuvat kertovat. Kaikki kiiltävää hopeaa kuvanneet tietävät, että haasteellista on. Ajattelin tehdä tuollaisista laatoista myös pienet korvanapit - en kyllä ole koskaan aiemmin tehnyt sellaisia, joten... ja jos olen viitseliäs, niin vielä riipuksen. Ainahan voi haaveilla, ja haasteita pitää olla.






tiistai 10. huhtikuuta 2012

Joka kuuseen kurkottaa...

...se ei oo tyytyväinen.

Näin voisin sanoa mun "vielä yhdestä" neuleesta. Bongasin vuosia tai ainakin hyvin pitkän aikaa sitten netissä, missäpä muualla, Kuusikko-huivin ohjeen

Hauska huivi on ollut ajatuksissani ja putkahtanut aina silloin tällöin mieleeni muitten neuletöitten ohessa. Ja nyt, kun talvi on takana, innostuin neulomaan oman Kuusikkoni. Langaksi mulla kutiavalla valikoitui lankavarastossani oleva luonnonvärinen 100-prosenttinen silkkilanka. Tarkoitukseni oli värjätä valmis huivi ruskeaksi tai mustaksi tai ainakin jonkin väriseksi - tai mahdollisesti valkaista se. En tosin tiedä, valkaistuuko silkki. Nämä jutut eivät ole mulle ollenkaan tuttuja. Jätän nämä värjäysoperaatiot kuitenkin tältä erää, katsotaan syksyllä uudelleen. Huivin oikea väri ei ihan toistu kuvissa. Luonnossa se ei ole minkään värinen (ei ole beige), tai on oljen värinen, ja tuntuu niin tylsältä.

Joku kasvivärjäyssysteemi olisi varmaankin hieno ratkaisu, mutta en tiedä aiheesta yhtään mitään eikä mulla ole kauheasti inspiraatiota opetella juttua yhtä ainokaista huivia varten. Kuvittelen sen olevan jotain kauhean monimutkaista ja kaupunkiasuntoon sopimatonta. Tiedä häntä.






-  Huivista mieleeni tulee joskus hamassa nuoruudessani
kalastajanlangasta virkkaamani sängynpeitto. Jotain samaa niissä on.  -

Nyt on niin olmin värinen postaus,  että itseänikin kyllästyttää :( 


Tervetuloa jälleen kaikki uudet lukijat!





maanantai 2. huhtikuuta 2012

Pääsiäistä!

Tulevan pääsiäisen kunniaksi pupusia ja Etelä-Suomeen (ehkä muuallekin) tupsahtaneen takatalven kunniaksi (höö) jääpuikkokaulakoru. Kaulakorun ketjuna millisestä hopealangasta punottu ja patinoitu Piina (Jens Pind). Rouhea jääpuikkoriipus vuorikristallia.





-  Blogi on jälleen saanut uusia lukijoita. Tervetuloa - toivon, että viihdytte!  -