lauantai 17. marraskuuta 2012

Koiran villapaita

Edit:
Klik -> Linkki Dropsin palmikkoneuleeseen, jota olen käyttänyt perustana postauksen koiran villapaidan neulomiseen. Huom. nimenomaan kuvan neuleelle ei ole olemassa ohjetta, en laittanut mitään ylös neuloessani. Dropsin ohjetta on helppo muuntaa itselle/lemmikille sopivaksi.
. . .

Olen tänä syksynä saanut nauttia hoidokkikoiran seurasta erityisen paljon. Se onkin yksi syy, että mulla on ollut tavallista enemmän aikaa neuloa. Sekä ilta- että muutkin menot ovat olleet minimissään. Me ollaan levittäydytty hauvelin kanssa omalle sohvalle, minä neulon ja hauva neuvoo. Pyöröpuikot (ei tikkua silmään) on aarre tilanteissa, kun pikisilmä työntää kuononsa työn alla olevaan neuleeseen ja haluaa osallistua.

Aikansa tutkailtuaan kaikenlaisten huivien, pipojen ja kaulureiden valmistumista muistutti karvakuono perinaiselliseen tapaansa, että hänellä on alle viisi villapaitaa. Tämäkin on jo pari vuotta vanha. Tahtoo uuden! Ja mamma neuloo. Langaksi valikoitui valkoinen seiskaveikka, koska sitä oli varastossa inspiraation iskiessä. Ei varmasti nappivalinta väri koiralle, kuten ei koiran omakaan, mutta neuleen voi pestä koneessa (koiraa ei). Hohtavia hankia odotellessa :)

Ohje on mukaeltu lukija Kielon aikoinaan mulle vinkkaamasta (paljon kiitoksia) Dropsin palmikkoneuleesta.
Vuorittomat neuleet päästävät tuulta läpi, joten tein noista sekä oikeista silmukoista koostuvista raidoista että palmikoista "ontelot" ompelemalla ne nurjalta puolelta reunoista yhteen. Otin tämän huomioon silmukamäärissä. En tullut kuvanneeksi keskeneräistä työtä, mutta laitan kuvan myös nurjasta puolesta, missä näkee, että kaikki nurjat silmukat "ovat kadonneet". Neule on nyt jos ei tuulenpitävä, niin napakka ja tiivis ja toivon mukaan myös lämmin.

Dropsin ohje oli niin kiva pikkuisine hihoineen, että työn alla on jo seuraava muunnos villiksestä.









Terveiset ja lämpimät kiitokset erityisesti Jennille ja Helenalle kannustavista sähköposteista!
Oikein leppoisaa viikonloppua kaikille!



                                          

24 kommenttia:

  1. voi jestas miten onkin söpö sekä koira että neule. pakko laittaa talteen tuo linkkivinkki neuleeseen jos sitä joskus sais koiran jolle ko paita toteuttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos anna. Noi hihat on ihan nappijuttu tässä mallissa. Reippaasti väljät, että karvaisempikin tassu sujahtaa sinne helposti ja asettuu ja istuu hihojen ansiosta hyvin päällä.

      Poista
  2. Tyttöjen sanoin: meillä on ihan samanlainen, mut vähän erilainen ;-)
    Siis se joulunpinainen, josta kerroin... Ilman palmikoita. Neuvottelut edelleen kesken.

    Ihan valtavan kaunis neule ja -ah- niin on tyttökin.

    Juu, ei hyvä kurakeleille, mutta vaikkapa sunnuntaipaseeruille.
    Teilläkö pidetään vaatetuksia ihan sovinnolla? Taitaa olla tyttöjen juttuja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Takeista ei kauheasti innostu, siis pukeutumisvaiheessa. Mieluummin ei, mutta kun sen saa päälle, niin kaikki on ihan OK. Neidillä on niin hihallista kurapukua (minä vihaan sitä, kun en saa puettua päälle tiukkojen mansettien takia!), sadetakkia kuin karvakauluksellista talvimantteliakin. Ja kaikkia käytetään. Villapaita on kauhean mukava, kun sen voi melkein huomaamatta sujauttaa päälle. Tämä karvapallero on muutenkin niin kiltti ja yhteistyöhaluinen.
      Mossukalle terveisiä! Näytä sille Ennin kuvaa neuvottelujen edistämiseksi.

      Poista
  3. Ihana paita :) ! Neuloin omalleni myös viime talvena villapaidan mutta ehkä tuollainen valkoinenkin olisi aika cool.. vaikka koira onkin punaruskea pinseriuros (55cm/22kg...) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hh ! Valkoinen villis olisi tosi cool sinun punaruskealla komistuksellasi. Tätä ohjetta on helppo suurentaa muutaman sentin (suurin kokohan mallissa on 48-52 cm ja josko ilmoittamasi on tuo rinnanympärys eikä säkä). Pitkäraajaisella koiralla pysy(nee) mahanalus eri lailla puhtaana kuin näillä töpöjalkaisilla, jotka keräävät kaiken kuran. Onneksi on vettä ja saippuaa.

      Poista
  4. Herttanen sentään! Sulla on niin suloisia ohjeita, että tekee mieli tehdä takki, vaikka meillä ei ole edes koiraa. Koira valkoisessa takissaan valkoisella nahkasohvalla on tyylikkyyden huippu. Ja oliko siellä vielä valkoinen silkkityyny? Kiitos myös ideastasi ommella laskokset yhteen. Aivan erinomaisen käyttökelpoinen vinkki moneen paikkaan.

    Toivon teidän molempien puolesta, että kurakelit olis pian ohi ja tulisi talvi.

    Ja sitten vielä yksi kysymys: Kun neulot jotain tasojuttua, miten teet ensimmäisen silmukan? Koskee erityisesti palmikkohuiviasi, koska siinä sait niin niin kauniin reunan. Minä en.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herttainen kiitos, Preferita :) Kuvassa näkyvä tyyny on rouheaa valkoista pellavaa.

      Kuules, kun ajattelin noita 'onteloita' niinkin pitkälle, että jos niihin pujottaisi esim. paksua rastalankaa sisälle, niin tulisi todella pulleat 'ontelot'. Tämä tietenkin riippuen siitä, mitä tekee (villapaita voisi olla vähän kankea), mutta esimerkiksi tyynyssä voisi olla tosi kiva efekti.

      Tarkoitatko 'ensimmäisellä silmukalla' aina puikon ensimmäistä silmukkaa? Tuossa verkkopalmikkohuivissa neuloin oikealla puolella ensimmäisen ja myös kaikki muutkin silmukat oikein. Nurjalla puolella ensimmäisen silmukan aina oiken ja muut nurin, kuten nurjalla puolella tässä neulemallissa kuuluukin. Olenko ymmärtänyt kysymyksesi oikein?

      Poista
    2. Sitä juuri, ja sitten olen tehnyt samoin. Huivista piti tulla joululoman rentoutuskäsityö, ja nyt ollaan jo melkein puolessavälissä. Tekeminen on vaan niin kivaa.

      Mutta että minkä lumipallon lähetit pyörimään, kun heitin ilmaan idean rautalankaonkaloista! Melkein meni yöunet, kun olin niin innoissani. Mitkä mahdollisuudet! Ajattele nyt vaikka puna-violetti-pinkki-oranssia huivia, joka rautalangan avulla taivutaan epäsymmentrisesti kaarevaksi kaulaan. Kuin jättikoru. Wow!

      Sinä olet ihmeellinen. Älä vain sano, että neulomisen, hauskojen tekstien (koiraa pesukoneessa pesemättä), elävien animaatioiden, loistavien ideoiden ja taiteellisten kuvien lisäksi olet vielä itse piirtänyt pikkuhauvat.

      Poista
    3. Kutominen koukuttaa, vai pitäisikö sanoa neulominen. Joku on joskus sanonut, että puilla kudotaan (esim. mattoa), muuten neulotaan. Mutta voi, tämä on hauskaa... RASTAlankaa, sitä paksua, pulleaa, kiertämätöntä, villaista lankaa tarkoitin, joka täyttäisi onkalot. Mutta sinähän sen lumipallon heitit mainitsemalla rautalangan. Voi vitsit, kun rupesi raksuttamaan :) ..mieleeni tuli ne kauniit, taivuteltavat lahjanauhat, joissa kulkee ohuenohut rautalanka reunoissa.

      Minä en osaa piirtää. Stop. Otin koiran yhdestä vapaasti käytettävissä olevasta piirroskuvakirjastosta, jossa pullea ukko talutti koiraa hihnassa ja koiralla oli piiitkä kuono kuin muurahaiskarhulla. Vähän muokkasin meidän Ennin näköiseksi ja taivutin kaulaa tuolla pikkukoiralla, jonka halusin katsovan ylöspäin. Nämä siis tietokoneella, käsin en osaa tehdä mitään. Stop.

      Poista
  5. Minä sanon, että voi Ania sentään! Että sitten piti nähdä täydellinen koiran neule vaikka kissaihminen olenkin! Kiitos jälleen kauneudesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja ole hyvä, Lissu :) Villiksen mallihan ei ole omani kuten ei koirakaan. Lainaa vaan...

      Poista
  6. Voi miten ihana! Minun pitäisi löytää omalle pötkölle jonkinmoinen suoja-varuste näihin aina jatkuviin syksykeleihin, mutta sopivaa ei ole löytynyt. Eläinkaupassa neuvoivat teettämään. Nyt vain pitäisi löytää joku koiranvaatteiden ompelija :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Minna! Eikö valmisvaatteista löydy sopivaa? Kaupat kun tuntuvat pursuavan vaikka mitä. Villapaitojakin. Minä nyt vaan neulon itse, kun tykkään.

      Poista
  7. Voi miten ihana! Pystyisiköhän joku ihana ihminen lähettämään ohjetta? Jutun linkistä sitä ei enää löydy ja pitäisi laittaa puikot heilumaan että saisi meidän uusi espanjan tulokas syksyksi vielä puseron lämmittämään syysviimoilta :) Aivan mielettömän kaunis malli tämä ! Kiitos jo etukäteen jos joku tämän ohjeen jaksaa lähettää! kmhakanen@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Meilasin ohjeen sulle hetki sitten. Mukavia neulomisia!

      Poista
  8. Hei, Ania - Kiitos ihanasta ja inspiroivasta blogista. Olet todellinen esteetikko :) Olisiko mahdollistam että lähettäisit minullekin neuleohjeen? Puudelini Elmo saisi hienon puseron talvikeleille. Osoite sari.soderlund1@gmail.com (= huomaa se ykkönen siellä keskellä). Kiitokset! Lämpöistä joulua ja piparintuoksua! t. Sari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari! Laitoinkin jo postia sinulle.

      Poista
  9. Hei Ania, eksyin sivullesi kun etsin omalla "pikku pojalle" neulepuseron mallia. Tämä näyttää ihanalta ja on varmaan toimiva kun olet tehnyt tuulen pitäväksikin, saisinko minäkin ohjeen (reija.piipponen@gmail.com) jos vaikka joulun pyhinä tulisi kudottua, mistä langasta neule on tehty? Pikaisesti kurkistin korujasi, nekin oli ihan mun makuun, teetkö myyntiin? Pitää tutustua lisää sun juttuihin ihan ajan kanssa. Mukavaa joulun odotusta :) -reija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Reija ja kiitos viestistäsi! Postauksen tekstissä on (oli ennestään vähän piilossa, lisäsin selvemmän) linkki alkuperäiseen Dropsin ohjeeseen, jota mukaellen olen neulonut tämän villiksen. Nimenomaan tälle valkoiselle ei ole ohjetta olemassa, en laittanut mitään ylös neuloessani.
      Olen neulonut kolme eriväristä villistä ja kaikki ovat eri lankoja. Oisko tämä valkoinen ihan Seiskaveikkaa, en enää muista. Jotain konepesun kestävää joka tapauksessa.

      Tässä yksi versioista:
      http://studio-ania.blogspot.fi/2013/10/koiran-villis.html

      En valitettavasti ehdi tekemään sen enempää koruja kuin neuleitakaan myyntiin. Päivätyön ja muitten velvollisuuksien ohessa harrastusaikaa jää kovin vähän.

      Oikein tunnelmallista joulunalusaikaa myös sinulle ja pikkukaverillesi!

      Poista
  10. Ihana<3 Täytyy kyllä heti kokeilla. Minkä rotuinen tuo söpöliini on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos J! Sen lisäksi, että villapaita lämmittää se myös suojaa nuoskalumen tarttumiselta. Meillä käytetään villiksiä enemmän kuin mantteleita. Söpöliini on 7 vee Coton de Tulear -tyttö. Näissä kuvissa turkki trimmattu epä-cottonimaisen lyhyeksi. Hauveli on tyttären, mutta iloksemme saamme hoitaa häntä erittäin usein. Jäi koiran mentää aukko, kun oma yorkkimme kuoli joitain vuosia sitten.
      Netistä löytyy paljon koiran villapaitojen ohjeita, jos kyseinen ei ole malliltaan oikea.

      Poista