perjantai 21. syyskuuta 2012

Tummat silmät, ruskea kauluri...

Ruskea väri on ollut kovin vähän edustettuna täällä. Muistan aina mainita mustan ja harmaan ja beiget puhuessani ns. omista väreistäni. Miksi unohdan ruskean? Vaatekaapissanihan on aina ollut jotain ruskeaa.

Mulla on ruskeat silmät, ja hiuksetkin on alunperin tummanruskeat. Ruskea voisi vaikka olla minulle kaikista parhaiten sopiva väri. Se ei kuitenkaan ole ollut erityisesti muotiväri pitkään aikaan. Enempi lisuke.

Petrolinsininen kaulurimalli on niin näppärä ja helppo, että alkuperäisen lisäksi olen neulonut sitä myös ruskeana ja viininpunaisena vähän mallia ja mittoja muunnellen. Tämäkin paksuhkosta langasta neulottu versio on tarkoitettu puettavaksi takin päälle, vaikka kuvani muuhun viittaisikin.










-  Äidin melkein 40 vuotta sitten Stockalta ostamat käsineet.
Nahka on kulunut, mutta vuoria myöten täysin ehjät ja käyttökelpoiset edelleenkin.
Huilivuosia on tosin välissä parikymmentä.  -


Oikein kivaa viikonloppua kaikille!

26 kommenttia:

  1. Hei Ania, upeita kuvia ja koruja taas kerran! Ruskea on kyllä sellainen "klassinen" väri, sopii hyvin myös minulle, vaalealle.

    Kaivelin blogiasi toiveissa löytää kauluriin ohjetta, mutta onko sellaista? Varmasti melko simppeli, mutta ei avaudu pelkästään valokuvista tällaiselle tumeplo-neulojalle. Ilahtuisin kovasti, jos voit vinkata, mistä ohejtta tuollaiseen poikittaiseen palmikkoon. Kiitos jo etukäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Paula L ja kiitos viestistäsi.
      Ilmaisu "klassinen" sopii ruskeaan väriin erinomaisesti. Aina se kulkee mukana, muttei ole ollut erityinen muotiväri pitkään aikaan. Kyllä se sieltä taas nousee.

      Kauluri ei ole omaa "mallistoani", joten en voi kopioida ohjetta tänne. Luulin laittaneeni lähteen aiempaan postaukseeni, mutten olekaan. Suunnittelija on Marja Suna, ja ohje on Novita Design/Syksy 2012 nro 10. Petrolin sininen lanka on ohjeen mukainen ja neuleesta tuleekin ihanan kevyt. Mallia on helppo soveltaa omien mieltymysten ja lankavalintojen mukaan ja se on todella helppo neuloa.



      Poista
    2. Hienoa, kiitos! Nyt ei muuta kuin puikot heilumaan uuteen suuntaan!

      YT Paula

      Poista
    3. Ole hyvä Paula! Valmista tulee niin nopeasti, että varmasti teet useamman kuin yhden ;)

      Poista
  2. Ohjetta tulin minäkin kyselemään, mutta vastaus löytyikin kysymättä:) Kehaisempa sen sijaan taas koruja ja kauluria. Kauniita ovat!

    Ruskea värikin näyttää hyvältä, vaikka sain joskus vuosia sitten "yliannostuksen" ruskeasta väristä. Tiettyihin väreihin kyllästyy, kun ne ovat pitkään pinnalla. Itselläni ruskean lisäksi listalla oli pitkään keltainen. Ajattelin jo, etten ikinä enää tule keltaista käyttämään, mutta niin vain sekin on alkanut taas silmää miellyttää. Niin se mieli muuttuu :)

    Kielo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kielo. Neulomaan sitten vaan.
      Ruskea oli joskus mun lempiväri vaatteissa hamassa nuoruudessa. Eihän sillä ole oikeasti merkitystä, mikä väri milloinkin on muodissa, muuten kuin, että sitten niitä ei-muotivärejä ei yksinkertaisesti ole tarjolla kaupoissa. Esimerkiksi tummanruskean villakangastakin halutessaan tänä syksynä, tarjonta on minimaalinen. Hyvä, että värejä riittää maailmassa ja niitä voi vaihdella - ja muuttuuhan se mielikin ja maku, kuten sanot.

      Poista
  3. Nättejä, oikeammin todella ihania kuvia taas, mutta joskus tuntuu ettei korusta saa selvää taidekuvilla. Ei saa muodostettua kokonaisuutta paloista. Voisitko lisätä jokaisen postauksen loppuun selkeän, esim. ylhäältäpäin otetun kuvan? Loistava esimerkki on kahdeksannen kuvan ketjurannekoru. :3

    Kiitos, terv. Henrietta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Henrietta.

      Tarkoitukseni on tarjota kuvillani lähinnä tunnelmia, pilkahduksia, ei malleja koruistani tai muista tekemisistäni. No, poikkeuksena tuo verkkoketju, joka on "vapaata riista", ei oma mallini.

      Täällä vilahtavat korut olen tehnyt joko itselleni tai läheisilleni eikä tarkoitukseni ole "jaella malleja" muille perässä tehtäväksi (en osoita sormellani sinua). Haluan säilyttää uniikkiuden koruissani niin paljon kuin se on mahdollista julkisesti niitä kuitenkin blogissa esitellessäni. Varmin vaihtoehto olisi tietenkin olla esittelemättä julkisesti yhtään mitään, enkä kaikkia tekemisiäni toki tänne tuo.

      Minähän en myy mitään enkä tunne velvollisuutta esitellä korujani tämän kummemmin. Olen yrittänyt "pala"-kuvilla saada katselijat yleensäkin kiinnittämään huomiota korujen (niin omiensa kuin myynnissä olevien) yksityiskohtiin ja laatuun. Pahoittelen kovasti, mutta en missään vaiheessa aio muuttaa kuvaustapaani.

      Tarkoitukseni ei ole olla ilkeä, yrmeä - eikä sen enempää itsekäskään kuin viimemainittua itse tunnen tarvitsevani.

      Poista
  4. Ruskea on lempparini, istuu täydellisesti oliivinväriseen ihoon ja "keväisenoksennuksen" värisiin silmiin.. (jotka ovat siis oikeasti vihertävän-oranssin-rusehtavat, mutta tämä värianalyysi erään miehen suusta on ehkä paras ikinä ,) Erehdynkö vai onko kynsissä Essieta..? Mietin nimittäin tuota väriä ostaessani syksyyn tummia sävyjä ,)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun löytyy toinenkin (oikeasti meitä on varmaan monta) ruskean ystävä.

      Kynsissä on jotain MUSin (Make Up Store) ruskeaa lakkaa. En pääse katsomaan väriä, kun ko. lakka on työpaikalla. Tässä just funtsailen, että mitähän laittaisin huomiseksi. Lupasin itselleni kesällä, ettei yhtään nudelakkapäivää tämän vuoden puolella. Mun värillisten lakkojen valikoimani on todella suppea.

      Poista
  5. Kaunis uusi koru vaikka arvaat, että 'kulmarauta' on suosikkini ;-D
    Minullakin on takavuosina ollut liian paljon ruskeaa, välillä siitä luovuin kokonaan siirtyen jonnekin ketun- ja punaruskeaan. Asusteissa tosin tummia sävyjä ollut. Viimeinen kuva on suosikkini - kaapissani on vähällä käytöllä samanlaiset n.15 v vanhat, kuin uudet ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän värit maailmasta lopu, mutta välillä kuitenkin tuntuu, ettei niitä itselle sopivia ole kuin kaksi tai kolme. Minulle riittää ruskea pieninä ripauksina tällä hetkellä.
      Tunnistit kulmaraudan :) Olen tehnyt tosi vähän ruskeita koruja, vaikka tarvikkeita olenkin hamstrannut. Vielähän tässä ehdin, jollen kyllästy koruiluun ennen sitä. Kivet ei onneksi happane.
      Onko niin, että ennen käsineetkin tehtiin kunnolla? En löydä käsineistä mitään koko- tai valmistajamerkintöjä. Kiinnostaisi kovasti, kenen ovat. Noita "samoja" myydään tänäkin päivänä.

      Poista
  6. Voi kiitos tästä jutustasi:)Piiitkästä aikaa innostuin taas neulomisesta,mitä nyt yksi
    elämänmittainen päiväpeittourakka odottaa.Mutta nyt löyty sinun ansiostasi must to do-neule!
    Ja niin kauniit kuvat ja ihana ruskea teema!Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Eeva :) Jos joudut kaulurikierteeseen ja päiväpeiton valmistuminen siirtyy, syytä itseäsi ;) Minä takerruin tuohon neulemalliin, mikälie palmikko-korinpohja... niin, että kolmas kaulahuivi menossa kaulureitten ohessa. No, ei neulomiseen menevä aika ole keneltäkään pois. Neulon yleensä myöhään illalla esimerkiksi tv:n ääressä. Ja onhan niitä pahempiakin ajanviettotapoja, eiks.

      Poista
  7. Juuri näin ovat korusi minun silmääni parhaimmillaan. Nimenomaan ihania tunnelmapaloja kauniista koruista. Wau ja kiitos!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ammari! Olen aiemminkin saanut moitteita (viittaan nyt tuohon aiempaan kommenttiin) esitystavastani ja tiedän sen ärsyttävän monia. Tämä nyt kuitenkin on tapani ja näin aion jatkaa. Lukijamääräni olisivat varmasti toisenlaiset, jos esittelisin täällä korumalleja yksityiskohtaisine ohjeineen. Se vaan ei ole mun juttuni.

      Kiitos paljon kommentistasi. Ilahduin todella :)

      Poista
  8. Heippa pitkästä aikaa!
    Heh, meidänkin äidillä oli (tai on vissiin vieläkin) samanlaiset hanskat. Taisivat aikoinaan olla pop-pop-pop, eikä ihme. Ihanat! Niin kuin on kaikki muukin ruskeasi. Olen Henriettan kanssa eri mieltä siitä, miten esim. korujasi esittelet. Itse tykkään suuresti nimenomaan tuollaisista tunnelmakuvista. Ne inspiroivat ja jättävät mielikuvituksellekin tilaa! Sitäpaitsi kuvailet korujasi tekstitse erittäin mielenkiintoisesti kertoen (melkein aina) niiden tekemisestä tai kivistä/helmistä.

    Muistatko taannoisen kaulahuiviyritykseni, jota ystävällisesti ohjeistit? No, vaikkei ollut vaikea malli, voidaan todeta satua "hiiri räätälinä" soveltaen: "Ei tullut kaulahuivia, tuli nenäliinä...."
    Kehtaako edes kysyä, suostuisitko neuvomaan tämän huivimallin syövereihin? Palmikkoa, mutta millä frekvensillä. Onko tuo huivi vai "rengas"? Näyttää niin ihanan lämpimältä. Kaikki värivariaatiosikin ovat mieleen, vaikkakaan petroolinsinistä en olisi ikinä itse keksinyt!
    Onnitteluni värien löytämisestä! Tulen varovasti perässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei nina! Kiitos.

      Hörhelöhuivi, eikös? Se hermostuttava neulottava. Minä tein niitä tasan kaksi, mustan ja beigen. En tee enää, ainakaan sillä ohjeella. Huivissa ei mitään vikaa, päinvastoin. Neulon, koska se on kivaa, vaan tuosta mallista voin sanoa, ettei ollut niin kivaa.

      Kaulurin ohje on mainitsemassani NOVITA Design, Syksy 2012 -lehdessä ja se on Merja Sunan suunnittelema. Tuskin hän on mallineuletta "keksinyt", mutta kun en ole varma yksityiskohdista, niin en halua sitä täällä jakaa. Blogissa esittelemäni petroli ja ruskea ovat renkaita, mutta olen tehnyt samalla mallineuleella ohuemmasta langasta myös kaulahuiveja... ja teen parhaillaankin. Leppoisa neuloa, hermo lepää :)

      Poista
    2. Juurikin se hörhelö. Vaikka olenkin toisinaan levoton luonne, meni hermot sen eessun taassun poukkoamisen kanssa 8-D

      Sorry, yritin lueskella muka tarkkaankin tekstejäsi, muttei osunut Novita silmään. Kiitos, taidan käväistä ostamassa. Lehdessä on varmasti muutakin mukavaa ja inspiroivaa.

      Meidän Mossukka on ollut pipi (long story), joten ei ole oikein ollut aikaa ja voimia osallistua blogimaailmaan. Toivottavasti kohta tilanne normalisoituu ja voin relaxoitua taas. Ajattelin, että neulominen voisi nyt olla sopivaa hermojenleputuspuuhaa (ei kuitenkaan röyhelö...)

      Poista
    3. Mikä Mossukalla? On ihan kauheaa, kun lemmikki sairastaa. Meillä oli toissavuosi niin itkuinen. Tyttären koira (tämä, joka just nyt makaa meidän sohvalla) halvaantui (nikamien 1 ja 2 välilevyt repesivät vuorotellen ja sisus pursusi selkäytimeen) ja selkä leikattiin kaksi kertaa muutaman kuukauden sisällä. Jokainen päivä sen jälkeen on ollut kuin lahja. Toivon sydämestäni, että teillä kaikki on pian hyvin. Voin kuvitella huolesi. Nyt tuli surullinen olo. Helliä rapsutuksia ♥

      Poista
  9. Nämä sinun ruskeasi ovat tosi kauniita. Pidän ruskeasta, jos sävy on oikea ja sinun kuvissasi on juuri niitä minun silmääni miellyttäviä sävyjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Merja. Mustaan pitkään pukeutuneena ruskea tuntuu VÄRILTÄ!

      Poista
  10. Silmiä hivelevä postaus. Kauniit sävyt ja tyylikkään yksinkertaiset kuvat. Tykkää kovasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tarkoitus vielä kuvata suklaata, ruskeaa sekin, kauniin ruskeaa. Oikein kiva, jos postauksesta oli iloa :)

      Poista
  11. Kiitos! Nyt alkoi himottamaan RUSKEA:) Minäkin ihan unohtanut sen olemassaolon. Kauniita koruja, kauniita asusteita mutta nuo hansikkaat! OIH! Hyvä, että ovat säilyneet.

    P.S. Minä muuten muutin, melkein pysyvästi ainakin. Siis Blogimaailmassa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole hassua, että voi ihan totaalisesti unohtaa jonkun värin olemassaolon, jos sitä ei varsinaisesti tyrkytetä jossain. Tässä olen sitten huomannut, että mulla ei ole yhtään ruskeaa laukkua. Se kertonee värin paikan ajatusmaailmani takarivissä.

      Kiitos kommentistasi Marissa. Tulen tutustumaan!

      Poista