torstai 15. maaliskuuta 2012

'Merilasia'

Yksi kevään ja tulevan kesän trendivärejä vaatteissa ja asusteissa sorbettien ja nudejen ohessa on hennot pastellit sekä haalea turkoosi ja hailea minttu. Kaunis väri sitten meidän kaikkien ruskettuneilla ihoilla, eiks.

Tämä mielessäni tein lahjaksi rannekorun isohkoista huurrelasinugeteista hiekanvärisillä kristalleilla, amatsoniitilla ja hopealla täydennettynä. Koekäytön jälkeen jälleen kerran on sellainen olo, että mä tahdon kanssa. Tuollainen iso koru olisi vaihteeksi tosi kiva. Rannekorun keskellä oleva kristalli on litteä (kuvassa hassusti pystyssä), ja koru on tosi mukava kapeassakin ranteessa.

21 kommenttia:

  1. Koru on aivan ihana! Hauskaa, kun nyt tätä väriä on vaikka missä, ja viime kesänä sain sitä metsästää kissojen ja koirien kanssa. Jos muistat erään mv-helmiprojektin ja 50-luvun mekon :) Taisin olla aikaani edellä (vai jäljessä?) Vaikka en näin hempeitä värejä ole omakseni kokenut, on juuri tuon viime kesäisen jälkeen ihana törmätä tähän "meidän" väriin. Saatanpa piristää sillä jopa vaatekaappiani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Henna :) Robin Egg Blue!!!
      http://studio-ania.blogspot.com/2010/08/robins-egg-blue.html
      Muistan tietenkin. Mulla on helmiä vieläkin jäljellä. Nythän olisi sopiva aika tehdä nekin koruiksi.

      Poista
  2. Aivan tavattoman ihana koru! Lahjan saaja varmasti pitää!
    Nerokas idea yhdistää veden hioma lasi ja säihkyvä kristalli.
    Tuo vedenvaalea (niin, minkäs väristä se vesi nyt oikein onkaan....) turkoosi on kyllä ehdottomasti minulle mieluisin pastelli, vaikka tykkään kyllä kaikista, kunhan ovat sopivan haaleita ja vaaleita.

    Ihan kuolaan täällä. Ja veskasi....by-äää.
    ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos, Helmi. Mielelläni yhdistän vastakohtia korumateriaaleissa, jos vain mahdollista. Nuo kristallit ovat oikeasti hiekan värisiä, kuvasta ei välttämättä erota. Murtaa hieman korun sööttiyttä. Vedenvaalea turkoosi sopii värinä ehkä useammalle kuin esim. vaaleanpunainen. Minä tosin pidän molemmista, vaaleanpunainen mielellään hentona vanhanaroosana. Veska: melkein kymmenen vuotta vanha, kaunista nahkaa ja hyvin pidetty ei-merkkilaukku (<- ei ole minulle mikään välttämättömyys ja pakko).

      Poista
  3. Uskomattoman kaunista, jälleen! Sekä itse koru tietysti, mutta myös valokuvat, värit, asettelu, laukku... Oletko koskaan selvittänyt, kauanko yksi vierailu sivuillasi kestää? Epäilen, että monet saattavat jäädä tunneiksi jumiin, vain tuijottamaan kauniita kuviasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Preferita, jälleen :) Aikoinani asentaessani Analyticsin tein jotain pieleen: kaikki lukijani ovat vain ja ainoastaan Etelä-Amerikassa! En ole ollut kauhean kiinnostunut näistä kävijämäärä- yms. jutuista, MUTTA kysymyksesi innottamana laitoin asian kuntoon: Analytics toimii nyt oikein. Se vaan ei tietenkään kerro historiaa ennen tätä päivää :( Tutustun sydeemiin nyt paremmin, kiitos kysymyksesi! En kuitenkaan usko lukijoilla olevan paljon aikaa tuijotella yksittäistä blogia. Meillä kaikilla on aina kiire ja ah niin monta blogia käytäväksi läpi.

      Poista
    2. Voi mutta onhan sitä aikaa kaikelle mitä pitää tärkeänä! Minä jaksan tuijotella sinun kuviasi, katselen värejä ja asettelua ja ihmettelen miten tuo ja tuokin kuva on otettu.. Taidat katsoa sinäkin, huulipunaa myöten;)

      Poista
  4. Näköhermoja kutkuttelevan upeita kuvia, ihania herkkuvärejä ja suloisia koruja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Akvamarin! Olenko oikeassa, kun oletan tämän vaalean turkoosin/mintun olevan yksi myös sinun lempiväreistäsi?

      Poista
  5. Kas, sinäkin ;) Minulta lötyi tuota samaa sävyä "merilasina", nyt innostuin tilaamaan ihan oikeaa. En malta odottaa kun saan ne käsiini!
    Tyylikäs koru, tyylikäs laukku <3

    Viistehiottu akaatti yksinään tuo koruun sitä jotakin.

    Kiitos että jaoit tämänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia, Marissa. Koruesittelyä odottaen.

      Poista
  6. Onpa ihana blogi! Siskoni oli lisännyt sen suosikkeihini ja nyt tulee vierailtua blogissasi tämän tuosta. Ihmettelen käsityötaitojasi sekä kuvien kauneutta.Tämä innostaa itsekin yrittämään vaikka olenkin peukalo keskellä kämmentä -ihmistyyppiä. Kiitos!
    Sanni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanni ja sisko myös. Minulla on enemmän intoa kuin taitoa. Osaan vähän jotain, järin taitava en ole missään. Toisaalta tekemisen ilohan on tärkeintä. Kaikki käsillä tekeminen on terapauttista, sanovat - ja suosittelen :)

      Poista
  7. Onpas kauniin keväiset ja herkulliset värisävyt ja taas jälleen taattua Ania-tyyliä. Kiitos kauneudesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, Lissu. Kevät tulee. Yksi askel eteen, kaksi taakse. Vielä mennee hetki, ennen kuin näin hempeissä väreissä liikun.

      Poista
  8. Ihanan värinen. Nuo merilasit on tosi herkullisia. Ja tuo amtsoniitti.... en yleensä tykkää fasettihiotuista, mutta tuosta tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän tuosta hailakasta väristä. Amatsoniitin viisteet on aika pehmeät, vähän kuin kiveä olisi vain vähän klommottu pinnalta. Kiitos taas kommentistasi.

      Poista
  9. Sukelsin nautinnolla tähän värimaailmaan!
    -Minulla ne kuulut robin's egg blue -helmet muuttuivat lähes valkoisiksi 'varastossa', ei kiva...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväistä, keväistä! Voi harmi sinun robin's eggsit. Jaana mainitsi minulle tuossa viime vuoden puolella, että myös hänen helminauhojensa värille oli tapahtunut jotain. Tarkastin omat nauhani. Nauhat olen säilyttänyt laatikossa (ei pussissa) ja niistä tehdyt korut samoin laatikossa ja kaikki ovat saman värisiä. Tietenkin, kun ei ole muuta vertailukohdetta kuin vanha kuva, on vaikea sanoa. Mut, mut mielestäni väri on yhtä hehkuva kuin silloin ennen.

      Poista
  10. Jaahas, bloggeri ei antanut vastata suoraan oikeaan kohtaan. Mutta vastaanpa tänne: kyllä, elän turkoosista! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggeri on välillä itsepäinen. Arveluni Akvamarinin lempiväristä osui oikeaan :)

      Poista