maanantai 27. helmikuuta 2012

Helmet

Blogi on saanut uusia lukijoita: Kolme helmeä: Preferita, IMAGE black and white ja Saila. Kiitos, minä luen teitä.
. . .

Nyt on Oscarit jaettu. Itse gaalaa en jaksanut valvoa, laitoin boksiin ja katson tänä iltana. Näyttelijä Meryl Streep sai ansaitun Oscar-palkinnon viime vuoden parhaana naisnäyttelijänä roolistaan Margaret Thatcherinä elämäkertaelokuvassa Rautarouva. Elokuvasta muistan kohdan, missä nuorta pääministeriä stailattiin ja häntä kehotettiin luopumaan tätimäisestä* helminauhastaan. Margaret ei kuitenkaan "kaksosistaan" luopunut. Hän oli saanut kaksinkertaisen helminauhan mieheltään lahjaksi synnytettyään kaksoset.

Minäkin olen aikoinani saanut mieheltäni lahjaksi kaunislukkoisen valkoisen helminauhan - yksinkertaisen.

Vähän kökköä aasinsiltaa pitkin siirrytään omatekoisiin koruihin: Innostuin pitkästä aikaa solmimaan helminauhan silkkilankaan. Solmeilu on jotenkin harrasta touhua, tosi kivaa ja tavallaan rauhoittavaakin. Ei voi hoppuilla eikä hosua, ettei lanka sotkeennu ja että solmuista tulee sopivan tiukat ja tasaiset. Työ on tekemisen arvoista, lopputulos on kaunis ja helminauha ylellisen oloinen, laskeutuu kauniisti, ja helmivalinnoista riippuen helmet säihkyvät ja kiiltävät upeasti. Tykkään solmia kahden langan tekniikalla, saan näin kauniimmat solmut.

Valitsin nauhaani valkoisia, erikoisia röpelöhelmiä. Kai niillä on oikea nimikin**. Aika usein nuo ruttuhelmet ovat toiselta puolelta ruman näköisiä. Nämä ovat täydellisiä, yhtä ruttuisia ja kiiltäviä joka puolelta. Yhtään helmeä ei tarvinnut raakata nauhasta, ja niitä jäi muutama rannekoruakin varten.

**) Arvoisa helmettiläisten asiantuntijajoukko on yhden hirveän lempinimen (syylähelmi) lisäksi todennut helmet barokkihelmiksi. Kiitos. Opin uutta, ja onhan kivempi kutsua helmiä kauniilla nimellä: barokkihelmi.

Jotkut tykkäävät, että helmisilkkiin solmittu helminauha on *)niin täti. Mun mielestäni riippuu ihan siitä, mihin kaulakorun yhdistää, miten helminauhaa käyttää. Itse käytän helmiä useimmiten arkisten neuleitten kanssa. Omaan käyttöön tulevat nauhat teen niin lyhyiksi, että nauha just näkyy kaula-aukosta. En tykkää pitkistä helminauhoista enkä koskaan roikota nauhaa puseron päällä. Riittää, kun se edes vähän vilahtaa kaulalla.












   
    ;)







19 kommenttia:

  1. Oi ja voi mitä kaunokaisia, joskun kauan kauan sitten Helmiliinalla oli noita, nyt en ole enään niin hyvälaatuisia löytänyt.
    Jossakin noita nimitetään barokkihelmiksi, jossakin taas barokkihelmiksi sanotaan niitä renkaisia makeanvedenhelmiä. En tiedä kummat on "oikeita" barokkihelmiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirita :) Nimenomaan Helmiliinalta olen helmeni ostanut, vuosia sitten. Olisi ihana voida kutsua helmiä barokkihelmiksi. Niin teen, ellei joku toisin ohjeista ;) Hyvälaatuisia mv-helmiä ei kauhean paljon ole (ollut) kotimaassa tarjolla, muutamaa maahantuojaa lukuunottamatta. Ulkomailta on aina riski tilata. Vaikka viime kerralla olisikin saanut upeita helmiä, seuraava tilaus voi sisältää jotain ihan muuta. Taidanpa laittaa Jaanalle viestin, josko hän muistaisi, miksi on helmiä kutsunut. Kiva kun kävit ja oikein ihanaa (onko teillä) hiihtolomaa!

      Poista
  2. Ihanan näköinen.
    Ja eikös se olei niin, että helmet voi hyvin kun ne on ihoa vasten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina! Helmethän on tarkoitettu käytettäviksi. Voivat paremmin 'ulkona' kuin epäedullisessa säilytyspaikassa. Se, etten roikota helmiä puseron päällä, ei johdu siitä, että tarkoituksella haluaisin pitää niitä iholla vaan siksi, etten tykkää "esitellä" niitä.

      Poista
  3. Voi miten kauniit! Minä en edelleenkään omista ainuttakaan helminauhaa. Siis sidottua sellaista :D Tarvisin, ehdottomasti. Myös asusteesi helmien kanssa (vai miten päin se nyt meneekään) ovat ihanat. Takista olen erityisen kade :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rilla, kiitos :) Kyllä sinäkin voisit jo 'rouviintua' ;) Kiva toi "tarvisin", ettet sanonut haluavasi. Mehän nimenomaan tarvitaan kaikkea kivaa. Joo, mä asustan korut, kun muut tekee toisinpäin. Harva pukeutuu pelkkiin koruihin, ja kun teen korut kuitenkin aina johonkin vaatteeseen, niin voi sitten sanoa, että asustan ne. Vähän jäi itseäni häiritsemään tämä postaukseni siinä mielessä, että kyllä helmet ovat ennen kaikkea juhlapukeutumisen arvoiset, eikä tarkoitukseni ollut niitä mitenkään alentaa. Vaan tähdentää sitä, että voi helmiä arkenakin käyttää olematta yliasustettu. Takki on viitisen vuotta vanha lyhyt, valkoinen kelsi nappasomistein. Haluaisin siihen lisää pituutta, lyhyenä tulee niin vähän käytettyä. En tiedä, miten onnistuisi jollain suomalaisella turkkurilla, takki on italialainen. Hyvää loman jatkoa!

      Poista
  4. Koru on kaunis! Ei ainakaan mikään mummo.

    Kyllä, helmien pitää olla ihoa vasten, ainakin ajoittain. Yhdet helmeni olivat aivan mattapintaiseksi muuttuneet ja pidin niitä öisin kun päiväasuihin ei sopinut. Kiilto tai paremminkin hohto palasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arja. Ihanaa, että välität helmistäsi :) Helmet sisältävät joitain prosentteja vettä, joten on huomioitava, etteivät ne pääse kuivumaan liikaa. Käytössä ne saavat kosteutta sekä iholta että ilmasta (paitsi patterikuivana talvikautena). Käytön jälkeen niitä voi pyyhkiä esim. kostealla säämiskällä tai pehmeällä liinalla. Pahasti likaantuneet helmet voi pestä hyvin miedossa saippuavedessä ja kuivata pehmeällä kankaalla ja laittaa pyyhkeen päälle tasaiselle alustalle kuivumaan. Helminauhaa ei saa käyttää ennen kuin se on täysin kuiva, sillä helmisilkki venyy kosteana ja kerää likaa. Olen kuullut sellaisenkin suosituksen, että helmet pitäisi kääriä hieman kosteaan pellavakankaaseen säilytyksen ajaksi. Ei siis ainakaan ripustaa mihinkään roikkumaan (silkki venyy) tai tiiviiseen pussiin tai pumpuliin, missä en kuivuvat.

      Poista
  5. Täällä yksi pitkäaikainen näkymätön lukija näyttäytyy. Juuri sinun blogisi ansiosta ryhdyin taannoin käyttämään helmikoruja, koska blogisi osoitti etteivät ne ole pelkästään tätijuttuja. Hyvälaatuiset kuvasi tekevät kunniaa koruille, niiden jokaiselle yksityiskohdalle. Arvostan sen myötä omiakin korujani enemmän. Kiitos esteettisestä blogista!

    t. Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Leena, kiitos ihanasta kommentistasi :) Olen huomannut, että erityisesti nuoret naiset käyttävät paljon helmikoruja (joskin myös feikkejä) arkenakin. Aiemmin tehdessäni tilauskoruja, suurin osa tilauksista oli nimenomaan helmikoruja nuorille naisille. Eikä pelkästään morsiamille. En edelleenkään suostu ajatukseen täti- tai mummojutuista!

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos IMAGE black and white! Eikö tänään ole ihana päivä :)

      Poista
  7. Hei ania!
    Liityinpä minäkin nyt sitten viimein viralliseksi lukijaksesi. Olen toki täällä jo pitkään liikuskellut (ja joskus kommentoinut), joten lienee aika virallistaa suhde...

    Erittäin kaunista jälleen. Sinä onnistut aina löytämään niin kauniit yksilöt koruihisi. Silmää sinulla todellakin on! Eikä valokuvaajantaidoistasikaan haittaa ole ;-)

    En ole itse koskaan helmiä silkkiin sitonut, mutta se taito olisi kiva opetella. Mielestäni helmi on sen arvoinen (heh - kts. nimim.).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Helmi! Korutarvikevarastoni on vuosien varrella paisunut aika tolkuttomaksi, ja on siellä epäonnistuneitakin hankintoja. Helminauhan solmiminen olisi ehdottomasti sinun juttusi, suosittelen! Minulle jäi nyt into päälle, että näitä solmittuja tullee enemmänkin.

      Poista
  8. Eikö niin, ettei sinulla ollut aiemmin mahdollista edes liittyä viralliseksi lukijaksi? Vai olenko missannut koko ajan jotain?

    Ihanat syylät <3 eikun siis barokkihelmet. Jossain nähnyt muuten myynnissä näitä, siis muuallakin kuin Helmiliinalla. Mutta missä? Hmmm.

    Haluan toivottaa ihanaa viikonloppua. Mutta tuo ihana-sana on niin jatkuvassa käytössä, että menettää kohta merkityksensä.
    Mitä sen tilalle? Supermukavaa? (= tekopirteä). Iloista? (= pääsiäisen toivotusta), levollista? (=kukaan ehdi kuitenkaan kunnolla lepäämään kun maanantai kolkuttaa jo ovella). Kaunista? (=entä jos sataa)


    Äh, FANTSUA viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heipsan Marissa! Vanhimmat lukijani ovat ihan blogin alkuajoilta, joten kyllä on voinut liittyä lukijaksi koko blogin historian ajan. Lukija-luettelo ei ole ollut esillä kuin vasta vähän aikaa. En kyllä tiedä, miten lukijaksi on liitytty sitä ennen.
      Barokkeja saa varmasti useistakin kaupoista ulkomailta, mutta kotimaisten kauppojen tarjonnasta en tällä hetkellä tiedä. Ei ole tullut surffailtua kovin aktiivisesti. Omat barokkini olen ostanut useita vuosia sitten.
      Kiitos viikonlopputoivotuksista. Sää on kyllä ollut ihanan superfantsu. Stadissa ei ole paljon talvesta tietoa, kadut on kuivat. Päivä on ollut tosi keväinen, tuuli vaan on ollut raaka. Eipä ole vielä maanantai, nautitaan - ja muistetaan, ettei kaikilla ole vapaita viikonloppuja :(

      Poista
    2. Se tärkein: Tervetuloa lukijaksi :)

      Poista
  9. Voih! mitä kuvia taas.Niin harmonisia ja herkkiä ja tyylikkäitä. Saanko kysyä, että minkä paksuiseen lankaan olet tehnyt tuon helmikorun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Lissu ja kiitos! Tietenkin saat kysyä, ja anteeksi etten huomannut laittaa tietoa tekstiin: silkki on nro 2, 0,45 mm. Yritin ensin nro 3:lla (0,50 mm), mutta huomasin aika pian, ettei lanka mene kahta kertaa kaikkien helmien rei'istä, eikä kärsivällisyys riitä suurentaa kovinkaan monen helmen reikää.

      Poista