maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuoden viimeisenä päivänä

on aika kiittää teitä kaikkia kuluneesta.

Kiitos, että olet jaksanut seurata mukana. Kiitos kommenteistasi, osallistumisesta ja kiitos myös sinulle, joka hiljaa seuraat näpertelyjäni. Aina ei tarvitsekaan sanoa mitään.

Teille kaikille haluan toivottaa

perjantai 28. joulukuuta 2012

Välipäivien valkoiset

Korujen kuvaaminen on jäänyt muitten näpertelyjen jalkoihin. Esittelyvuorossa nyt kuitenkin toivomuksesta ja hyvin ohjeistettuna tehty valkoinen kaulakoru. Korun helmet ovat simpukankuorihelmiä (South Sea shell pearls). Makeanvedenhelmissä on harvoin niin isoa reikää, että siitä saisi kulkemaan läpi tarpeeksi paksun hopealangan. Kirkkaat kivet ovat vuorikvartseja ja metalliosat hopeaa.

Kaulakoru on pitkähkö, mutta ei oikeasti mene kaulan ympäri kahta kertaa. Minä kutsuisin korua toimistokoruksi. Siinä ei ole mitään häikäisevää.






Leppoisia välipäiviä niin meille töissä viihtyville kuin ansaituista vapaista nauttivillekin!



sunnuntai 23. joulukuuta 2012

torstai 20. joulukuuta 2012

Viikinkiketju

Vuosien takainen työ: .999-hopealangasta punottu viikinkiketju, joka on ollut yksi tämän syksyn käytetyimmistä kaulakoruistani. Ketju on punottu 0,6 mm paksusta pehmeästä hopealangasta ja patinoitu.






keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Raglankavennus

Autatko?

- - -
Kiitos!
Ystävällinen lukija on suomentanut ja lähettänyt kaipaamani ohjeen minulle (3.1.2013).
Ohje lisätty postauksen loppuun.*

Kommenttiboksissa on lisäksi lukija Kielon vinkkaama linkki sivustolle, jossa on neulesanastoa ja englanninkielisten neuleohjeiden suomennoksia.

Olette ihania!
- - -
Pyydän apuanne oheisen neuletakin ohjeen kanssa. En ole koskaan neulonut englanninkielisen ohjeen mukaan, en siis ymmärrä lyhenteitä. Oheinen ohje on käännetty englanniksi ranskankielisestä neuleohjeesta, jonka nyt toivoisin saavani käännettyä suomeksi. Haluaisitko auttaa? Kyseessä on raglan kavennus, joka ei liene kovin monimutkainen, ja tuo pyöreä kaula-aukkokin kiinnostaisi. Valitettavasti minulla ei ole ohjetta tekstitiedostona.
Neuletakin kappaleet on neulottu erikseen ja kerätty sitten pyöröpuikolle. Tuntuisi niin turhalta neuloa kaikki nuo kappaleet ja sössiä sitten kavennusten kanssa.

Pienikin helppi on tervetullutta ( -> ania.alf at g.mail.com ) ja kiitän kaikesta avusta jo etukäteen! Ei ole kiirus, mutta haluaisin neuloa kyseisen neuletakin j o s k u s.


- - -
5.1.2013

*Nellin korut ja käsityöt -blogin Nellin luvalla julkaisen hänen suomentamansa Saumaton raglankavennus -ohjeen:

"Saumaton raglankavennus menee näin:

Merkin voi laittaa jokaiseen kulmaan halutessaan, itse en yleensä sellaisia käytä. Neulo ensin 2 kerrosta ainaoikeaa, aloita sitten kavennukset. *1. krs (oikea puoli): Neulo silmukat oikein. Kun ennen merkkiä on jäljellä 3 s, neulo 2 o yhteen ja 1 o. Merkin jälkeen tee ylivetokavennus: nosta 1 s neulomatta, neulo 1 o ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. 2. krs (nurja puoli): Neulo oikeaa, mutta neulo aina merkin jälkeinen silmukka nurin.* Toista näitä kahta kerrosta 25 kertaa (eli yhteensä 50 kerrosta kavennuksia). Työ kavenee siis 8 silmukkaa jokaisella kavennuskerroksella.

En tiedä miksi tuo merkin jälkeinen silmukka neulotaan nurjalla kerroksella nurin; miksei myös ennen merkkiä oleva? No, se kai vaikuttaa raglan ulkonäköön jollain lailla.

Jos haluat pyöreän kaula-aukon, päättele 15 silmukkaa kummastakin etureunasta 25. kerroksella, ja vielä 2 s 27. kerroksella. Tässä päättelisin itse hieman eri lailla, koska kuulostaa että näin kavennettuna kaula-aukko jää silti hieman kulmikkaaksi. Voisi esimerkiksi kaventaa näin: 25. kerroksella 11 s, 27. krs:lla 2 s, 29. krs:lla 2 s ja vielä 31. krs:lla 2 s (yhteensä 17 s). Esimerkiksi.

Toivottavasti tästä oli apua!

Terveisin,
Nelli Rönkä"

Paljon kiitoksia Nelli!

lauantai 15. joulukuuta 2012

Hihasta vedetty

On se kumma, kun saan päähäni jonkun idean, niin sitä sitten pitää toistaa ihan kyllästymiseen asti. Täten siis vielä muutamat makkarat. Idean neulemalliin sain vähän aikaa sitten ollessani tavaratalon miestenvaateosastolla katselemassa neuleita. Yhdessä miesten neuleessa oli kiva hihansuu, josta idean omin ja toteutin sen omalla tavallani. Olen toki aiemminkin noita makkaroita neulonut, mutta muistuttivatpahan olemassaolostaan uudemman kerran.

Siinä kun naisten neuleissa vilisee pitsiä ja ties mitä koristusta ja härpäkettä, miesten neuleitten yksityiskohdat ovat yksinkertaisen tyylikkäitä ja mielenkiintoisia kuten miesten vaatteet ja asusteet yleensäkin. Huomenna lähden Tukholmaan tutkimaan, mitä mielenkiintoista aina niin tyylikkäitten tukholmalaismiesten hihansuista irtoaisi.





Tervetuloa kaikki uudet lukijat ja oikein hyvää viikonloppua kaikille!
. . .
PS  Kiitos lähettämistänne rasiaideoista. Lisää vaan!

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Valokuvaajan käsineet

Voihan näitä noinkin kutsua. Samoista sormettomista lapasista, ranteenlämmittimistä, kämmekkäistä on kyse kuin olen aiemminkin neulonut - ja näppäriksi havainnut esimerkiksi kameraa ulkona lyhytaikaisesti käyttäessäni.

Ja tupsuja edelleenkin. Palailen parempien kuvien kera.
. . .
Lisäsin muutaman synkähkön havainnekuvan tumpuloista.
Langat on jotain Dropsin villalanganloppuja, puikot nro 4.






keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Hupsut tupsut









maanantai 3. joulukuuta 2012

On hanget korkeat nietokset

...toivottavasti vielä joulunakin.

Talvi, lumen tulo tai ainakin sen määrä yllätti monet. Tuulessa ja kasvoja vihmovassa pyryssä me kaikki näytämme suunnilleen saman näköisiltä. Hupun uumenista pilkistää korkeintaan punainen nenä. Onneksi tarjolla on lämpimiä ja asianmukaisia talvitamineita. Ulkona ei tarvitse palella. Mulla on etsinnässä rukkaset.

Viimeaikaiset neulomukseni ovat olleet ja ovat edelleenkin ruokapöydän tuolien (tuolinselkien) neulotut huput. Ne eivät tule itselleni, mutta ihastuin ideaan niin, että teen omaan työtuoliini samanlaisen. Palailen näihin, kun on jotain esiteltävää.

perjantai 30. marraskuuta 2012

Joululaatikoita

Ei lanttu- eikä porkkana- vaan pakkauslaatikoita. Pieni askartelija minussa havahtui ja sain näperreltyä muutaman pikkurasian. On sitten, JOS tarvitsen.

Toivottavasti ollaan kaikki päästy turvallisesti kotiin tuolta myräkän keskeltä. Ulkona on nyt satumaisen kaunista, puhdasta valkoista lunta maassa ja puussa. Jouluisen oloista. Sää kylmenee, joten ei taida hanki ihan heti sulaa. Maanantaiaamuyöstä pakkanen kiristyy täällä etelärannikollakin jopa pariinkymmeneen asteeseen! Hiljaa mielessäin hykertelen, että enpä sitten ihan turhaan ole taaskaan neulonut. Nyt niitä lämpöisiä tarvitaan. Hrrrr...

Nyt kuitenkin näitä lådia ja...

Tunnelmallista ensimmäistä adventtia!

torstai 29. marraskuuta 2012

Pieniä mustia kiviä

Seuraako kukaan Avalla pyörivää Asustemuodin huipulle -ohjelmaa? Viime jakson teemana oli "Ötökästä koruksi". Aika puistattavaa. Suunnittelijat valitsivat kuolleen (jo siis jonkin aikaa vainaana olleen) hyönteisen ja muokkasivat sen pohjalta kolme juhlapukuun sopivaa asustetta. Voittanut korusarja oli kyllä kertakaikkisen upea. On ollut mielenkiintoista ja hauskaakin seurata luovien suunnittelijoiden välillä vähän hullujakin tekemisiä. Myönnän tosin, etten kovin montaa hurmoksen hetkeä ohjelman parissa ole elänyt toisin kuin perinteisiä Muodin huipulle -ohjelmia seuratessani. On ollut hetkiä, kun olen suorastaan tuntenut myötähäpeää ruudun takana. Jotkut kilpailutöistä ovat näyttäneet niin halvoilta ja rihkamamaisilta ja huonosti viimeistellyiltä. No, minä olen kaikin puolin paljon tylsempi enkä joudu ottamaan riskejä tekemisissäni, joten suu suppuun, ania.

Niin kiva kuin näin joulun aikaan olisikin esitellä jotain punaista, on korussani punaisten sijaan syvän mustia spinellejä. Spinelli on mielestäni aivan uskomattoman kaunis kivi, ihanin kaikista mustista. No, musta timantti voisi olla vielä ihanampi. Spinellissä on kaunis, upea kiilto tai oikeastaan hieno heijastus. Vähäeleisessä linkitetyssä kaulakorussa on mustia, kuvassa vihertäviä keshikelmiä, pikkuruisia, halkaisijaltaan neljämillisiä viistehiottuja spinellikolikoita ja riipuksena poikkeuksellisesti hiottu ovaali spinelli.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Koiran villapaita

Edit:
Klik -> Linkki Dropsin palmikkoneuleeseen, jota olen käyttänyt perustana postauksen koiran villapaidan neulomiseen. Huom. nimenomaan kuvan neuleelle ei ole olemassa ohjetta, en laittanut mitään ylös neuloessani. Dropsin ohjetta on helppo muuntaa itselle/lemmikille sopivaksi.
. . .

Olen tänä syksynä saanut nauttia hoidokkikoiran seurasta erityisen paljon. Se onkin yksi syy, että mulla on ollut tavallista enemmän aikaa neuloa. Sekä ilta- että muutkin menot ovat olleet minimissään. Me ollaan levittäydytty hauvelin kanssa omalle sohvalle, minä neulon ja hauva neuvoo. Pyöröpuikot (ei tikkua silmään) on aarre tilanteissa, kun pikisilmä työntää kuononsa työn alla olevaan neuleeseen ja haluaa osallistua.

Aikansa tutkailtuaan kaikenlaisten huivien, pipojen ja kaulureiden valmistumista muistutti karvakuono perinaiselliseen tapaansa, että hänellä on alle viisi villapaitaa. Tämäkin on jo pari vuotta vanha. Tahtoo uuden! Ja mamma neuloo. Langaksi valikoitui valkoinen seiskaveikka, koska sitä oli varastossa inspiraation iskiessä. Ei varmasti nappivalinta väri koiralle, kuten ei koiran omakaan, mutta neuleen voi pestä koneessa (koiraa ei). Hohtavia hankia odotellessa :)

Ohje on mukaeltu lukija Kielon aikoinaan mulle vinkkaamasta (paljon kiitoksia) Dropsin palmikkoneuleesta.
Vuorittomat neuleet päästävät tuulta läpi, joten tein noista sekä oikeista silmukoista koostuvista raidoista että palmikoista "ontelot" ompelemalla ne nurjalta puolelta reunoista yhteen. Otin tämän huomioon silmukamäärissä. En tullut kuvanneeksi keskeneräistä työtä, mutta laitan kuvan myös nurjasta puolesta, missä näkee, että kaikki nurjat silmukat "ovat kadonneet". Neule on nyt jos ei tuulenpitävä, niin napakka ja tiivis ja toivon mukaan myös lämmin.

Dropsin ohje oli niin kiva pikkuisine hihoineen, että työn alla on jo seuraava muunnos villiksestä.









Terveiset ja lämpimät kiitokset erityisesti Jennille ja Helenalle kannustavista sähköposteista!
Oikein leppoisaa viikonloppua kaikille!



                                          

tiistai 13. marraskuuta 2012

Uudet härpäkkeet

Kovasti muodissa olevissa puku- ja statement-koruissa käytetään paljon erilaisia epäjaloja korumetalleja, joille nikkeliyliherkät reagoivat todella voimakkaastikin. Nopeassa allergiassa kosketuskohtaan tulee kutinaa, punoitusta ja nokkospaukamia. Jos nokkospaukamareaktio uusiutuu usein, tuloksena on pitkäaikainen ihottuma, ekseema. Äkäisessä ekseemassa iho visvaa ja siihen voi tulla rupia. Vaikka ihottuma alkaa allergeenin kosketuskohdassa, se voi levitä kauas sen ulkopuolelle.

"Suomessa astui heinäkuussa 2000 voimaan nikkelidirektiivi, jonka mukaan koruissa saa olla nikkeliä korkeintaan 0,05 % tai ne on päällystettävä muulla metallilla niin, ettei niistä irtoa nikkeliä enempää kuin 0,5 µg/cm2 viikossa kahden vuoden käyttöaikana. Sama määräys koskee vaatetuksen metalliosia. Direktiivin selvästä määräyksestä huolimatta suuresta osasta koruja irtoaa nikkeliä sallittua enemmän. Nikkeliallergia on jo vähentynyt varsinkin niissä EU-maissa, joissa direktiivi on ollut pisimpään voimassa. Myös Suomessa vähentyminen on jo selvästi nähtävissä. Nikkeliallergia on yleistä kautta maailman.

Nikkelille herkistyneitä on Suomessa parikymmentä prosenttia nuorista naisista ja pari prosenttia miehistä. Allergian yleisyys vaihtelee maasta toiseen jonkin verran, mutta nikkeli on yleisin allergeeni kautta maailman. Se herkistää metallina ja yhdisteinään. Suurin osa on herkistynyt korujen, etenkin lävistettävien korujen kautta. Osa metalleista herkistää metallina, osa vain metalliyhdisteinä (metallisuoloina)."
www.terveyskirjasto.fi

Itse en reagoi nikkelille, mutta tyttäreni kyllä. Olen useita kertoja vaihtanut ns. rihkamakoruun hopeisen lukon ja muita metalliosia, korvakoruihin jalometalliset koukut yms, sillä säälihän olisi, jos kauniita koruja ei voisi käyttää.

Nyt työpöydälle päätyi Shanghaista ostetut kaulakorut, joissa on korumetalliset kalotit ja lukko. Metalliosat menee vaihtoon.

Tällä kertaa kokeillaan hopeoituja, hopealla päällystettyjä korunosia. Jos muutos ei ole riittävä, vaihdan koruihin kokohopeiset osat. Olemassa on myös ns. korulakkaa, jolla voi suojata metallisia korunosia. Tästä minulla ei ole kokemusta. Kynsilakkaa ei kuulema suositella.

Kollaasissa kaulakorut alkuperäisine korumetallisine kalotteineen, lukkoineen ja säätöketjuineen.
Alla korut, joihin olen vaihtanut hopeoidut metalliosat - toivottavasti auttaa. Säätöketjut lisään, jos tarpeen.






Härpäkkeet vaihdettu.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Flameball-helmi

Hopeakorun riipuksena kauniisti viistehiottu vuorikristallibrioletti ja kasumityylinen flameball-makeanvedenhelmi. Helmeä olen kuullut kutsuttavan myös fireball- (tulipallo) helmeksi. Nimi tullee helmen muodosta, upeasti loistavasta hännällisestä helmestä. Omassa korussani häntä jäi helmihatun piiloon. Tykkään ihan hirmu paljon noista klommoisista helmistä ja hamstraisin niitä laatikot täyteen, jos eivät olisi niin arvokkaita. Helmi on luonnonvalkoinen vaikka kuvissa näyttääkin kellertävältä tai mauvelta. Kauniskiiltoinen helmi peilaa ympäristöään.

Käytin korun ketjuripustuksen somistuksena samaista banaanisilkkiä, josta neuloin aiemmin kaulurin.

Korua olen pitänyt valkoisen neuleen kanssa. Toisenlaisen vaatteen kanssa tuo autuaanpehmeä langanrumilus voisi aiheuttaa hikan.









Olipas kiva pitkästä aikaa kuvata korua!

Oikein ihanaa viikonloppua!