maanantai 29. elokuuta 2011

Käärmettä

Kun viime vuosi meni asusteitten osalta leo-ja muissa kissakuoseissa, luikertelee boat ja pytonit meidän garderoobeihimme viimeistään nyt. Myönnän sortuneeni sekä että ja on mulla "kirahviakin".

Olen taas ostanut korukaverilta omasta mielestäni ihania (no niin kai) juttuja, mm. isoja helmiäisriipuksia, joista ensimmäinen pääsi heti koruun. Helmiäisen krakeloidusta pinnasta tulee mieleen 'kalan nahka', runsaalla mielikuvituksella käärmeennahka, vaikkei se suomuinen olekaan. Kaikkihan näistä trendijutuista eivät pidä ja joillakin luikertelee jo korvista ulos, mutta mun kaulalle: tervetuloa! Paitsi ei kuristajakäärme.



- Makeanvedenhelmiä, rutiloitua kvartsia, helmiäistä, hopeaa -
(koru on lyhyt eikä mitenkään roiku kaulalla)




- Kaikki korukuvat on liian punertavia, mv-helmet on siis valkoisia
(ehkä korjaan kuvat tuonnempana, häiritsee...) -

- Älkää kastelko jalkojanne sateessa! -



torstai 25. elokuuta 2011

Tuunattu

GSW- (Gold, Silver & Watch) messujen löytölaarista bongattu, paksusta, 3-millisestä hopealangasta tehty ranneketju oli alun perinkin liian pitkä ranteeseeni enkä pitänyt sen ruusukultaisesta tai ainakin sen värisestä lukosta alkuunkaan (vaikka ruusukulta on niin muodissa nyt). Miks kuitenkin ostin? Kauniiseen, muhkeaan ketjuun ihastuttuani tiesin, että sille voi tehdä jotain.

Nyt lukkona on valkoinen, soikeitten, toista senttiä pitkien hopealenkkien muotoinen helmiäisdonitsi, ja koru tuntuu omalta. Enkä sitten raaskinut poikkasta liian pitkää, huolellisesti juotettua ketjua vaan ripustin meritähden ylimääräisten lenkkien jatkoksi.

Selvitin nimileimarekisteristä korun kotimaisen valmistajan, ja hetkohta pieni morkkiksenpoikanen istahti vaakkuen olkapäälle ajatellessani korusepän tehneen tai ainakin valinneen korun alkuperäisen lukon. Sen, josta itse en yhtään tykännyt. Huoh. Olo helpottunee ajan myötä. Nyt korua tulee käytettyä sen ehdittyä lojua vuoden päivät odottamassa freesausta.











PS Olisi tietenkin ihan fiksua esitellä myös se alkuperäinen lukko (lukon osa), joka ei mua puhuttele. 
Hopeanvärisenä tämä olisi ollut ihan OK. Lukko on ruusukullan värinen, ei kuparin.



tiistai 16. elokuuta 2011

Päivän kakkara

Otsikon perusteella täällä voisi esitellä vaikka koiran jätöksiä. Ei nyt kuitenkaan. Eikä kuvassa ole edes päivänkakkara vaan marketta.





- Valkoisten makeanvedenhelmien väleissä rouheat hopeaspeisserit
ja vuorotellen pienet viistehiotut topaasit ja ioliitit -








maanantai 8. elokuuta 2011

Green leaves

of summer.

Kesän jälkeen tulee syksy. Joka vuosi.

Koruissakin siirrytään syksyisen syviin, sammaleisiin väreihin: tässä makeanvedenhelminugetteja, käärmeennahkajaspisrondelleja ja sammalakaattia (en kyll oo ihan varma. Nimenä sopisi tähän koruun, joten sovitaan että on.). Lukko hopeaa (en tehnyt ite). Korusetti on tehty lahjaksi ja siihen kuuluu myös rannekoru.

"...It was good to be young then,
To be close to the Earth,
Now the green leaves of summer are calling me home."





- Koulut ja opiskelut alkaa (ei mulla). Intoa ja iloista mieltä! -



PS. Lisään pari kuvaa myös rannekorusta.
Kuvissa näkynee paremmin tuo viistehiottu rondelli, jota sammalakaatiksi kutsun.
Jos joku osaisi olla eri mieltä, päivitän mielelläni tuotetietojani.
Rannekorun iso kivinugetti on Green Moss Agate,





perjantai 5. elokuuta 2011

Avain

Muitten juttujen ohella mulla on monta koruprojektia haaveissa, suunnitelmissa, kesken ja vaiheessa: odottaa puuttuvia osasia, odottaa hyväksyntää, odottaa että oivaltaisin ja tekisin jotain... Joskus tuntuu, että ideat ja suunnitelmat on niin jumissa, kiven alla, lukossa, että henkiselle avaimelle olisi käyttöä.

Tämän korun osalta mun tehtävä on ollut lähinnä valokuvaus. Kaulakoru on koottu valmiista korunosista. Lenkit olen veivannut sahannut itse - edes jotain. Ovaalia palloketjua ja pikkuruinen avainriipus, jolla pituutta vain vähän yli sentti. Musta se on niin söde <3 ja noin pieneksi elementiksi aidon näköinen.