perjantai 25. helmikuuta 2011

Siniset on silmänsä sen



Minulla on ollut ilo tutustua uunituoreisiin kuviin Madridin muotimessuilta. Katsoin läpi toistatuhatta kuvaa - ihan oikeasti. Silmiinpistävää on mm. kirkkaat värit: sininen, vihreä, violetti, keltainen, punainen perinteisen mustavalkoisen lisäksi. Mahtaako värit ikinä rantautua tänne kauas pohjolaan? Aika näyttää - hiukka epäilen... Pitkästä aikaa kuitenkin meidänkin kauppoihin on tullut sinisiä vaatteita, muitakin kuin farkkuja.

Kesän sinitaivasta kuikuillessani tein sinisen korun. Sinisten korujen ystäväpiiri taitaa olla vieläkin marginaalisempi kuin vaaleanpunaisten. Tämä koru tarvitsee kuitenkin vain yhden ystävän. Kaulakorussa sinistä kalsedonia, mustansinisiä makeanvedenhelmiä, lapis lazulia, sinistä ja mustaa onyksia, akaatteja, safiirin värisiä Swaroja sekä patinoitua hopeaa.






Pakkaset hellittää vihdoinkin. Hyvää viikonloppua!

maanantai 21. helmikuuta 2011

Inspiraation lähteillä


1000 RINGS • 500 WEDDING RINGS • 500 EARRINGS • 500 GLASS OBJECTS • 500 PENDANTS & LOCKETS • 500 NECKLACES • 500 ENAMELED OBJECTS • 1000 JEWELRY INSPIRATIONS

Sain tilaisuuden kartuttaa korukirjastoani joukolla ihania teoksia. Taitava ja suuresti ihailemani koruntekijä-saankosanoa-tuttavani luopui pientä maksua vastaan yhdeksästä kilosta inspiraatioita. Laskepa nopsaan, montako ihanaa kuvaa kirjoihin sisältyy. Lasken tuon 500 Glass Objectsin mukaan, sillä vaikka kirjassa esitelläänkin lasiesineitä, se on aivan ihana värivirikelähde. Sormuskirja mulla oli ennestään ja tuo alin, 1000 Jewelry Inspirations, on vanhaa kirjastoani. Nämä eivät siis ole mitään oppaita ohjeineen vaan yli 400-sivuisia kuvakirjoja. Alimman kirjan lopussa on joitain yksinkertaisia langantaivutusohjeita. Erilaisia korunteko-oppaita on oma joukkonsa.

Yhtään korua en näistä kirjoista ole koskaan kopioinut - taitoni eivät todellakaan riitä - mutta inspiraatioita ja ideoita niistä saa. Kuvien katseleminen innostaa, ihmetyttää, hämmästyttää ja huvittaakin. Ja sitten pitäisi valita, jatkaako keskeneräisen korun valmistusta vai uppoutuako ihanien inspiraatioitten vietäväksi. Tätänykyä taidan pitää kädessäni useammin kirjaa kuin korupihtejä.



Sinun korukirjalempparisi?

torstai 17. helmikuuta 2011

Punatukkaisen tytön kaulakoru



Pieni punatukkainen työttö. Jaskan ihastus. Kyseessähän on sanomalehtisarjakuva Tenavat (Peanuts), jota kirjoitti ja piirsi edesmennyt amerikkalainen sarjakuvataiteilija Charles M. Schulz. Ja Jaska on siis Jaska Jokunen (Charlie Brown), "Jasu", huono-onninen antisankari.

Kautta aasinsiltain, postauksen vaaleanpunaisen korun omistaja on ihana, pulppuava, punatukkainen tyttö, joka on kasvanut isoksi ja jo löytänyt oman Jaskansa.

Punatukkaisen tytön toivoessa itselleen korua kliseisesti kuvittelin, että nyt tehdään vihreä koru! Olisi siihenkin ollut ainekset, ja vielä vaikka tehdäänkin, mutta nyt on ollut kiva tehdä korua hennon vaaleanpunaisista helmistä.







Lyhyessä kaulakorussa erimuotoisia makeanvedenhelmiä ja keshihelmiä, ne on noita skröpelöitä. Mulla on aina into selittää näitä keshihelmiä tuntemattomalle, ettei ne sitten ole mitään viallisia hylkiöitä vaan nimenomaan ihania aarteita. Ne taidetaan luokitellakin aidoiksi helmiksi erona viljellyistä helmistä. Oikaiskaa, jos olen hakoteillä. Korussa omatekemät hopeinen salpalukko ja riipus.

Keshihelmet: Keshi on japania ja tarkoittaa unikonsiementä. Keshihelmi on viljelyn sivutuotteena itsestään syntynyt pieni helmi. Ne ovat epäsäännöllisen muotoisia ja niille on tyypillistä erittäin kaunis kiilto.
Näitä päätyi korvakoruihinkin. Niistä lisää myöhemmin.
. . .

Punatukkaiselle tytölle: Kiitokset hauskasta kanssakäymisestä korunteon yhteydessä. Toivon, että korusta on sinulle iloa arjessasi ja että se kestää mukana vauhdissasi.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Vaaleanpunaista

Tällä postauksella ei ole mitään muuta virkaa kuin se, että
1. Tämä on ajastettu postaus monilahjakkaan Annan ystävällisellä opastuksella. Kiitokset vielä :)
2. Bambupuikot on edelleen ihanat ja ahkerassa käytössä. Terveisiä Keski-Suomeen ;)
3. Aasinsiltana, että seuraava korupostaus on vaaleanpunainen. Terveiset Espooseen! Joita ällöttää, pysyvät poissa. Muut tervetuloa.


sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Ystävänpäivää



Otan varaslähdön ja toivottelen jo nyt hyvää ystävänpäivää. Tulipa tässä mieleeni, että voiko bloggerin postauksia ajastaa?




Kaulakorussa viisimillinen musta nahkanauha hopeisine kalotteineen ja lukkoineen. Kalotit tein itse hopeahelmistä juottamalla niihin renkaat ja S-lukon parimillisestä neliölangasta. Riipuksena Swarovskin kirkas kristallisydän, joka on luonnossa paljon kauniimpi kuin ikinä kuvaan sain.





keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Granaatit





Granaattirannekoru parin vuoden takaa. Settiin kuuluu myös kaulakoru, mutten löytänyt siitä kuvaa. Kuvat ovat siis yhtä vanhoja kuin koru. Nostin korun esille, kun koruilijaystävä korufoorumilta oli saanut mieltään pahoittavan kommentin blogiinsa eräästä korustaan. Hänen korunsa muistuttaa mm. vähän omaani, ja omani taas muistuttaa hänen kauan aikaa sitten tekemäänsä korua, jota todennäköisesti en ole koskaan nähnyt jne. Kommentti ei varmasti liity tähän koruun, mutta otinpa asian kuitenkin esille.

Ei voi välttyä saamasta vaikutteita toisen tekemistä koruista. Jotain jää alitajuntaan ja ideaa punnertaessaan se sitten pulpahtaa esiin. Koruntekijät ihan varmasti myös etsivät kivoja ideoita toistensa blogeista. Minä ainakin. Aikomukseni ei kuitenkaan ole kopioida ketään eikä mitään. Koruja vaan on tehty niin valtavat määrät, ettei voi välttyä siltä, etteikö minun tai sinun uusi ja hieno idea olisi toteutettu jo aiemmin

Tunnustan, että joskus jurppii, kun koruntekijä kertoo saaneensa minulta inspiraation ja sitten tekee ja esittelee aivan tarkan kopion tekemästäni korusta. Mielestäni inspiroituminen ja kopioiminen ovat kaksi eri asiaa. Tätä asiaa ei nyt kannata vatvoa sen kummemmin. Se on kuin luistelisi kahdeksikkoa.

Joka tapauksessa iloiset terveiset Gildalle ja kaikille muillekin korukavereille! Vieraillaan edelleenkin toistemme bogeissa ihastelemassa, hämmästelemässä ja saamassa ideoita ja ajatuksia ja tehdään Omia Koruja.

maanantai 7. helmikuuta 2011

On hanget korkeat nietokset

...ja koiralla villapaita.



Uhosin aiemmin neuloa koiralle villapaidan vailla aiempaa kokemusta. Ohjeetkin sain. Koiran emäntä sitten hankki sellaista ihmelankaa, ettei ohjeet passanneet alkuunkaan. Neulemalli piti yksinkertaistaa, patenttia kasin puikoilla. Lanka on Novitan Crystal, ja siinä on pieniä paljetteja. Ei tässä oltu tekemässä koiralle iltapukua, mutta pikkuruiset paljetit säihkyvät hauskasti kuin lumi talviauringon säteillessä.

Helmaa olisi voinut muotoilla vähän enemmän. Jos paita näyttää jonkun mielestä liian lyhyeltä, niin selityksenä: tyttö ei tykkää, että liepeet lepää sen hännän päällä, se kun heiluu aina iloisesti pystyssä.

Röijy neulottu yhtenä kappaleena, sauma vatsan alla. Kaulukseen poimittu silmukat sauman ompelun jälkeen ja tassuntiet huoliteltu virkkaamalla reunaan kerros kiinteitä silmukoita (siis onks sellaisia, termit unohtuneet).






Mä meen nyt! vuf vuf

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Äidin koru

Kaiken neulomishulluuden ja bambupuikkofanituksen ohessa teen edelleen myös koruja - sen kun oikeilta töiltäni ja elämältä ehdin. Pitkähkö koruprojekti on valmis ja voin tyytyväisenä huoahtaa - kuten varmasti myös korun omistaja - etenkin korun omistaja: vihdoinkin!

Toivomuksena oli päivittää 50 vuotta vanha, kaunis lasihelminauha. Omistaja ei tuntenut oloaan kotoisaksi äidiltään perimässään perinteisen helminauhan mallisessa kaulakorussa ja toivoi, että tekisin siitä hänelle korun tähän päivään vanhaa kunnioittaen. AB-käsitellyissä lasihelmissä sihtaa suunnilleen kaikki sateenkaaren värit. Vihreäkammoinen korunkantaja toivoi lasihelmien seuraksi ehdottomasti jotain muuta väriä kuin vihreää.



Tiedän helminauhan tunnearvon omistajalleen ja musta tuntui aika kamalalta purkaa se. Korua suunniteltiin yhdessä tilaajan kanssa punniten erilaisia materiaali- ja mallivaihtoehtoja. Ohjeistus oli onnekseni tarkkaa - "Sano, että asiakas oli vaativa", pyysi tilaaja mainitsemaan ;) Kyseessä oli kuitenkin mielestäni ihminen, joka osaa ilmaista mielipiteensä. Kiitos siitä.

Oman haasteensa projektin etenemiseen toi pimeä vuodenaika ja se, että harvoin olin kotona samaan aikaan päivänvalon kanssa. Mallihelmien kuvaaminen tökki. Harmittavaa oli esitellä pieniä sävyeroja helmissä ja selitellä että vaikka kuva on vihreä, niin helmet ei... Nämä väri/sävyjutut on niin hienosäätöjuttui. Välillä jokaikinen helmi näytti kuvassa mustalta vaikka silmä tiesi siellä olevan värejä. Selitykset on aina hyviä, mutta luulen, ettei korun tilaaja oikeasti tiennyt, minkävärisen korun oli saamassa, ennen kuin näki sen luonnossa. Matkalla sanoin aina, että koru on yleisilmeeltään musta mutta värikäs.

Tällaisia selitteleviä viestejä lähettelin:

Kuvia suunnitteluvaiheesta:




Laitettaisiinko tuo isompi vai pienempi riipuskivi?

Korussa on alkuperäisten helmien ja hopean lisäksi mustia onykseja, akaatteja, ametisteja, makeanvedenhelmiä sekä helmiäistä. Lasihelmissä oli sen verran isot reiät, että peittelin niitä pienenpienillä hopeisilla helmihatuilla:






Kaulakoru, riipus, on kaksipuolinen. Esillä voi pitää mustaa onyksia tai hopeaa. Tosin kaulalla riipus pompahtelee sen verran iloisesti, että esiintyy myös sivupersoonia. Ja se ihana kilinä, mikä riipuksesta tulee... sekin oli toivomuslistalla. Tämä kaulassa ei hiivitä työtoverin selän taakse. Mikä oli se juttu siitä, kun ne hiiret laittoi kissan kaulaan kellon, ettei pääse yllättämään? Joku satu se on.







Koruissa on itsetehdyt salpalukot.



Kaulakoru on pitkä, noin 85-86 cm. Kuvassa näkyy vain etuosa korua. Helmistä riitti korut sekä kaulaan että ranteeseen. Ylimääräisiäkin jäi.







Kaivelkaapa kätköjänne. Äitien ja mummujen kätköjä. Turha hillota vanhaa korua, kun sille voi antaa uuden mahdollisuuden. Suunnitteleminen, kanssahelmien valitseminen ja tekeminen on tosi kivaa. Hopi, hopi.

Jaksoikohan kukaan tänne asti? Taas on perjantai. Hyvää viikonloppua! Oottehan huomanneet, kuinka päivät on pidentyneet. Piti käydä säätämässä terassivalojen ajastinta, ettei valot loista kilpaa talviauringon kanssa.