torstai 27. tammikuuta 2011

2 o, 2 n



Et ole tullut väärään blogiin ;) Heidi pyysi sukkaohjetta tuolla aiemman postauksen kommenttilaatikossa. En ole mikään erityinen neuloja, välillä on vuosien tauko, ja sitten se iskee taas, kauhea neulomisvimma. Tällä kertaa se alkoi joskus marras/joulukuun vaihteessa eikä loppua näy. Neulon tavissukat ihan perusohjeen mukaan ja vaihdan neulemallia aina mielen ja sukkaparin mukaan. Tässä Novitan perussukkaohje (<- klik), jota muuntelemalla saa mieleisensä.

Viimeksi lankakaupassa asioidessani ja mm. uutta sukkapuikkokokoa ostaessani mulle tarjottiin bambupuikkoja. Neulominen on kuulema äänetöntä eikä puikot putoile (jos niillä on tapana putoilla, mulla ei), koska niissä on enempi kitkaa. Otin kuitenkin ne perinteiset. Onkohan kellään omakohtaisia kokemuksia bambupuikoista? Pitäiskö mun ihan oikeasti siirtyä niihin?

Sateenkaaren tällä puolen

Jotain väriä tähän aneemiseen antiini. Ei, en ole tehnyt värikkäitä koruja, mutta esittelenpä Swarovskin ihania kristalleja.
Mulla on tällaiset Swarovskin 'värikartat' koottuna Swarovskin kaksoiskartioista: 92 eriväristä kristallihelmeä koottuna väreittäin. Varastossani ei todellakaan noita kaikkia Swaroja ole enkä mallikristallejani koruihin käytä.
Mallihelmistä on suunnaton apu, kun on tilaamassa jotain tiettyä Swaron kristallia eikä muista värin nimeä. Myyjien kuvista ei aina hiffaa (oma silmä ei erota) noita pieniä sävy- ja pintakäsittelyeroja.

















...no nyt ne loppui!

Totuuden nimessä ja selvyyden vuoksi tunnustettakoon, etten ole itse noita kerännyt ja laatinut. Minulla oli mahdollisuus ostaa ne maahantuojalta noin vuosi sitten. Niitten keräämisessä, lajittelemisessa sekä nimeämisessä oli kuulema niin paljon työtä, joten tarjous oli kertaluonteinen.

Kirpakkaa torstaita!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Koruntekijän sukanvarressa

... on tietenkin helmineuletta ja monta toteuttamatonta ideaa.





Villasukkien ohella olen kerännyt postaukseen korumateriaalia tiettyä projektia varten.
Korupostaus sitten tuonnempana. Josko toteutuu.







perjantai 14. tammikuuta 2011

Låda på låda på låda




Näin jälkeenpäin katsellessani huomaan sabomaisia vaikutteita näissä rasioissani.






Hyvää viikonloppua!

torstai 13. tammikuuta 2011

Tiikerinsilmä

...ja muuta epämääräistä.



Pieni tiikerinsilmärondelli lukon riipuksena.

Rannekorun muut helmet tiikerinsilmärondellien lisäksi ovat helmiäistä paitsi nuo pyöreät. Olen ostanut ne 'jonain kellertävänä kivenä'. Kivissä näkyy aivan kuin puun syyt, mutta kiveä ovat. Tunnistatko onnettomasta kuvasta?

- - - Ihana Henna tunnistikin kiven: Puujaspis. Paljon kiitoksia! - - -




"Oikein nurin,
oikein nurin,
vähän kudoin,
paljon purin.
Oikein nurin,
oikein nurin,
pakkasilla sitten surin."

Ruohonen, Laura: Yökyöpelit, 2008 (82.2 runoja)

maanantai 10. tammikuuta 2011

Solmionpidin



Uskon, että jokaisen ketjunpunojan miehellä, sulhasella, poikaystävällä, veljellä, isällä jne on ainakin yksi punojan tekemä solmionpidin. Minäkin tein vuosia sitten muutaman hopeisen solmionpitimen, joissa ketjuna mun lemppari: Piina (Jens Pind). Ikinä en sitten miehelle sellaista tarjonnut tai tyrkyttänyt, edes näyttänyt - jäänyt laatikon pohjalle lojumaan. Joulun alla putkahtivat esiin ja ajattelin sitten joululahjoa.



Wikipedia sanoo mm. näin: "Vapaana liehuva solmio on usein tiellä, etenkin ruokaillessa. Solmion voi taittaa rinnan kohdalta paidan sisälle, joka luo parhaimmillaan tyylikkään rentoutuneen vaikutelman, ilman takkia ja hihat käärittynä. Se ei kuitenkaan sovi useimpiin tilanteisiin, joten solmion kanssa käytetään usein solmionpidikettä, joka on esim. jousitoiminen koru, joka puristaa solmion paidan nappilistaan kiinni. Toinen yleinen malli on kultainen ketju, joka kiinnitetään nappiin. Solmionpidikkeen materiaalin (kulta tai hopea) kuuluu vastata vyönsolkea ja kelloa."

No, mun miehellä on valkokultainen vihkisormus, rannekellot terästä ja vyön soljet poikkeuksetta hopean väriset. Onneksi. Olisin joutunut muuten tekemään pidikkeen kullasta!



Patinoin solmionpidikkeen, koska tiesin sen miellyttävän lahjan saajaa enemmän ja olevan ehkä vähän huomaamattomampikin päivittäisessä käytössä.

Enkä todellakaan sitten maininnut miehelle tuon ketjumallin suomenkielistä nimeä: Piina. Kun jotenkin mukasromanttisesti päättelen hänen ajattelevan mua aina pujottaessaan solmion tuohon pidikkeeseen ;) Voin olla piikki lihassa, mutta että jokapäiväinen piina :(

Hah...

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Kukkia sulle



Valkoisten kukkien vannoutuneena ystävänä löysin konetta siivotessani kuvia myös kotia koristaneista värikkäistä kukista. Värimaailmaltaan aneemisten postausten jälkeen ojennan sulle loppiaisen iloksi tulppaaneja. Ojentaisin oikeita, jos käsi yltäis.









Loppiaista!