keskiviikko, 23. marraskuuta 2011

Bella pien'

Enni-Cotoni sai viisveelahjaksi hopeisen nimilaatan. Tein samanlaisen myös vasta ensitassahtelujaan ottavalle pienelle Bellalle, jolle toivotan elämäniloisia, leikkisiä päiviä ja vuosia perheensä parissa.





 
        

-  Kuukausi jouluun. Mukavia jouluvalmisteluja kaikille!  -







Lähettänyt klo 16.43
Tunnisteet: , ,

6 kommenttia:

  1. Toistan itseäni huokailemalla jälleen miten tyylillä kuvattu ja kuvat käsitelty ja esille laitettu. Kaunis postaus!

    VastaaPoista

  2. Kiitos jälleen Lissu. Välillä on kiva söpöillä :)

    VastaaPoista

  3. Todella ihastuttava laatta. Meillä päädyttiin monen hukkaamisen jälkeen näihin muihin "vaihtoehtoihin".. Viimeisimmät syrämet ovat meidän narttujen menossa pysyneet hyvin. Tuon vanhemman kanssa eläinlääkärissä juuri ollessamme (kasvaintarkastuksia, jotka suurimmaksi osaksi olivatkin rasvapatteja, ONNEKSI), pyörittelin sitä punaista sydänlaattaa sormissani ja meinasi parku tulla jo varoiksi. Jos se on vielä tallessa otuksen poismenon jälkeen, saa kyllä kunniapaikan tauluissa.
    Hopeisia ei kyllä näille sankarittarille kaulaan laiteta, kun ehkä juhlan hetkellä ,) Toki omistajana voisin niitä pitää itse, jos tuo oli alkuperäinen tarkoitus ,)

    VastaaPoista

  4. Kiitos kommentistasi Domi. Meidän edesmenneellä pikkukoiralla oli yksi ja sama nimilaatta koko koiran elinajan, 14 vuotta! Aiemman nimilaatan saanut Enni on pärjäännyt viisi vuottaan ensimmäisellä nimilaatallaan (eikä se siis vieläkään ole kadonnut), joten en sen kummemmin pelkää näitä kadottamisia kuin omien korujenikaan.
    Rakkaan lemmikin sairastuminen on ihan kauheaa. Onneksi kohdallanne ei ollut kyse sen pahemmasta. Rapsutuksia <3

    VastaaPoista

  5. Huokailen täällä, kuten muutkin :) Niin kauniita nämä kuvat ja kaunis tuo hopeinen nimilaatta. Omille karvatassuille olen joskus tuollaisia omia nimilaattoja ajatellut tekeväni,mutta ei näillä vielä säilyisi tuollaiset menossa mukana :)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)