tiistai 21. kesäkuuta 2011

...kuin silkkiä vaan

Elämä on :)

Ei oikeesti, eikä tarvitsekaan. Mutta tämän helminauhan helmet ovat väriltään kuin silkkiä ja ne on solmittu helmisilkkiin, ei yhden pysähdyksen taktiikalla vaan kahden langan tekniikalla. Helmet on beigenharmaita ja helmisilkki sävy-sävyyn. Irrotettava, lukollinen riipus Balin hopeaa.

Kaulakoru ei ole uusi. Olen tehnyt sen kolmisen vuotta sitten. Koru tuli taas ajankohtaiseksi, kun löysin kaupasta siihen sopiva topin - tai päinvastoin. Kauniisti laskeutuva, yksityiskohdiltaan huoliteltu, vuorattu satiinitoppi on niin saman värinen, että kaulakoru kokee uuden tulemisen sen myötä.

- Hopeariipuksessa mirómaiset kuviot -
- Pyöreä, helmen muotoinen kotelolukko hopeaa -

4 kommenttia:

  1. Kaunotar se on edelleen :-)
    Ehkä minäkin 'lomapuhteena' solmin pitkästä aikaa helminauhan.

    Hyvää juhannusta jo toivottelen sulle, Ania!

    VastaaPoista
  2. Kun näitä kuvia katsoo, elämä tosiaan tuntuu silkkisen kauniilta!

    VastaaPoista
  3. Silkkistä ja niin ihanaa! Ja arvaa mitä, sain vihdoin itselleni makrolinssin ja nyt ymmärrän täysin kuviesi jujun.. Keksin sitten eilen kuvata housujani ja koneelta sitten pääsin tutkailemaan, että minkäläistä lankaa niiden kudoksessa on käytetty! Kiitos sinun Ania, uskaltauduin vihdoin ja viimein ostamaan itselleni makron ;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Mags! Nämä makeanvedenhelmet ovat kauneimmat ikinä työstämäni. Ei ne parhainlaatuiset, vaan väri. Niin mun. Helmisilkkejä minäkin sormeillut, ehkä pitkästä aikaa myös solmeilen.
    Ruusun tuoksua ja leppoisia kesätuulia myös sinun juhannukseesi, Mags!

    kuparikukka, kiitos!

    DD, kiitos ja onneksi olkoon! Eikö valokuvaaminen olekin kuin silkkiä vaan!

    VastaaPoista