maanantai 7. helmikuuta 2011

On hanget korkeat nietokset

...ja koiralla villapaita.



Uhosin aiemmin neuloa koiralle villapaidan vailla aiempaa kokemusta. Ohjeetkin sain. Koiran emäntä sitten hankki sellaista ihmelankaa, ettei ohjeet passanneet alkuunkaan. Neulemalli piti yksinkertaistaa, patenttia kasin puikoilla. Lanka on Novitan Crystal, ja siinä on pieniä paljetteja. Ei tässä oltu tekemässä koiralle iltapukua, mutta pikkuruiset paljetit säihkyvät hauskasti kuin lumi talviauringon säteillessä.

Helmaa olisi voinut muotoilla vähän enemmän. Jos paita näyttää jonkun mielestä liian lyhyeltä, niin selityksenä: tyttö ei tykkää, että liepeet lepää sen hännän päällä, se kun heiluu aina iloisesti pystyssä.

Röijy neulottu yhtenä kappaleena, sauma vatsan alla. Kaulukseen poimittu silmukat sauman ompelun jälkeen ja tassuntiet huoliteltu virkkaamalla reunaan kerros kiinteitä silmukoita (siis onks sellaisia, termit unohtuneet).






Mä meen nyt! vuf vuf

15 kommenttia:

  1. Siitähän tuli tosi kiva!

    Kielo

    VastaaPoista
  2. Voi kun ihana, kyllä nyt kelpaa ulkoilla!

    VastaaPoista
  3. Ihanan lämpimän näköinen ja paljetit sopivat kivasti :-) Katselin itsekin tänään samanlaista lankaa kauppareissulla. Minkä rotuinen koirasi on? Poden nimittäin pienen valkoisen koiran kuumetta :-D

    VastaaPoista
  4. Kiitos Kielo ja Maati. Ei kauheasti voinut epäonnistua - eikä kehuskella taidoillaan. Mut on kuohkea ja lämmin.

    Kiva, Nokkoska, kun et lyttää paljetteja! Niitä ei ole langassa liikaa eikä niitä välttämättä edes huomaa, jos ei tarkkaan katso. Koira on tyttären ja meillä hoidossa u s e i n. Sillä on toinen koti täällä meidän luona aina, kun on tarvis. Koira on nelivuotias Coton de Tulear -tyttö. Oikea 'pehmolelu'. Oma koiramme, Yorkshirenterrieri, kuoli kolme vuotta sitten 14-vuotiaana. Luonteeltaan ovat aivan erilaisia, ja ihania molemmat.

    VastaaPoista
  5. Kertakaikkiaan hieno villapaita söpöllä koirulilla :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos Sari ja Kati :)
    Char: Viimeinen palautuspäivä 12.2.

    VastaaPoista
  7. Eipäs muutes ole 12.2., tiedätkö miksi?

    VastaaPoista
  8. Melkein tekisi mieli painaa nenä tietokoneen ruutuun, niin ihanan lämpimän ja pehmoisen tuntuisen näköinen neule. Ja koira.

    VastaaPoista
  9. Char: Kylppäriremppa? Ulkomaanmatka? Mä saan Ennin?
    Akvamarin: Jos on neule pehmeä, niin on pikkukoirakin. Se on pumpulikoira, ja sitä vois halata 24 h :)

    VastaaPoista
  10. Söpeliini turre ja ihastuttava neule. Itselläni on 17-vuotias cotton mummeli, mutta vielä riittää virtaa, paitsi kuulo on jo mennyt.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi, kiitos kommentistasi! Ihana kuulla, että olet voinut nauttia noin monta vuotta 'mummelisi' seurasta. Meidän edesmennyt yorkki oli myös melkein umpikuuro viimeiset vuodet, muttei se tahtia haitannut. Hyvää kevään odotusta ja hellät rapsut mummelille :)

    VastaaPoista
  12. Hei,
    ihana tuo koiruksen neule - mistä sen ohje on peräisin? Muutenkin niin paljon hanaa katsittavaa sivuillasi :)

    VastaaPoista
  13. Hei TiaNina! Kiitos kommentistasi :) Koiruksen neule on ihan omasta päästäni, tosin neulottu langasta eikä mun hiuksista. Ensimmäinen koiralle tekemäni neule ikinä. Sovittaminenkin matkalla oli vähän niin ja näin. Neule on patenttia, joka joustaa leveyssuunnassa tosi kiitollisesti, siis jos on tarvis.

    VastaaPoista