keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Äidin koru

Kaiken neulomishulluuden ja bambupuikkofanituksen ohessa teen edelleen myös koruja - sen kun oikeilta töiltäni ja elämältä ehdin. Pitkähkö koruprojekti on valmis ja voin tyytyväisenä huoahtaa - kuten varmasti myös korun omistaja - etenkin korun omistaja: vihdoinkin!

Toivomuksena oli päivittää 50 vuotta vanha, kaunis lasihelminauha. Omistaja ei tuntenut oloaan kotoisaksi äidiltään perimässään perinteisen helminauhan mallisessa kaulakorussa ja toivoi, että tekisin siitä hänelle korun tähän päivään vanhaa kunnioittaen. AB-käsitellyissä lasihelmissä sihtaa suunnilleen kaikki sateenkaaren värit. Vihreäkammoinen korunkantaja toivoi lasihelmien seuraksi ehdottomasti jotain muuta väriä kuin vihreää.



Tiedän helminauhan tunnearvon omistajalleen ja musta tuntui aika kamalalta purkaa se. Korua suunniteltiin yhdessä tilaajan kanssa punniten erilaisia materiaali- ja mallivaihtoehtoja. Ohjeistus oli onnekseni tarkkaa - "Sano, että asiakas oli vaativa", pyysi tilaaja mainitsemaan ;) Kyseessä oli kuitenkin mielestäni ihminen, joka osaa ilmaista mielipiteensä. Kiitos siitä.

Oman haasteensa projektin etenemiseen toi pimeä vuodenaika ja se, että harvoin olin kotona samaan aikaan päivänvalon kanssa. Mallihelmien kuvaaminen tökki. Harmittavaa oli esitellä pieniä sävyeroja helmissä ja selitellä että vaikka kuva on vihreä, niin helmet ei... Nämä väri/sävyjutut on niin hienosäätöjuttui. Välillä jokaikinen helmi näytti kuvassa mustalta vaikka silmä tiesi siellä olevan värejä. Selitykset on aina hyviä, mutta luulen, ettei korun tilaaja oikeasti tiennyt, minkävärisen korun oli saamassa, ennen kuin näki sen luonnossa. Matkalla sanoin aina, että koru on yleisilmeeltään musta mutta värikäs.

Tällaisia selitteleviä viestejä lähettelin:

Kuvia suunnitteluvaiheesta:




Laitettaisiinko tuo isompi vai pienempi riipuskivi?

Korussa on alkuperäisten helmien ja hopean lisäksi mustia onykseja, akaatteja, ametisteja, makeanvedenhelmiä sekä helmiäistä. Lasihelmissä oli sen verran isot reiät, että peittelin niitä pienenpienillä hopeisilla helmihatuilla:






Kaulakoru, riipus, on kaksipuolinen. Esillä voi pitää mustaa onyksia tai hopeaa. Tosin kaulalla riipus pompahtelee sen verran iloisesti, että esiintyy myös sivupersoonia. Ja se ihana kilinä, mikä riipuksesta tulee... sekin oli toivomuslistalla. Tämä kaulassa ei hiivitä työtoverin selän taakse. Mikä oli se juttu siitä, kun ne hiiret laittoi kissan kaulaan kellon, ettei pääse yllättämään? Joku satu se on.







Koruissa on itsetehdyt salpalukot.



Kaulakoru on pitkä, noin 85-86 cm. Kuvassa näkyy vain etuosa korua. Helmistä riitti korut sekä kaulaan että ranteeseen. Ylimääräisiäkin jäi.







Kaivelkaapa kätköjänne. Äitien ja mummujen kätköjä. Turha hillota vanhaa korua, kun sille voi antaa uuden mahdollisuuden. Suunnitteleminen, kanssahelmien valitseminen ja tekeminen on tosi kivaa. Hopi, hopi.

Jaksoikohan kukaan tänne asti? Taas on perjantai. Hyvää viikonloppua! Oottehan huomanneet, kuinka päivät on pidentyneet. Piti käydä säätämässä terassivalojen ajastinta, ettei valot loista kilpaa talviauringon kanssa.

23 kommenttia:

  1. Tulipas siitä upea! Tuo riipus on aivan käsittämättömän nätti ja korusta kyllä huomaa, että sitä on mietitty hartaudella.

    VastaaPoista
  2. Korun tilaaja kiittää vielä tätäkin kautta! Onneksi tulin ajatelleeksi korun tuunausta, tästä tuli niin mieluinen. Osasit hyvin poimia olennaisia asioita, ja pinnasi kesti kiitettävästi kommenttejani :) *peukku ylös*

    VastaaPoista
  3. Oo!! Tykkään erityisesti rannekoruun valitsemistasi epäsäännöllisistä rondelleista,ne samoin kuin kaulakorussa pitkänmalliset onyksit antavat vaadittavan modernin, nuorekkaan ilmeen 'vanhanaikaisille' helmille.

    VastaaPoista
  4. Aivan IHANA! Värit ovat upeat - tummaa, mutta kuitenkin välkettä kaikissa väreissä.

    Todella kaunis toteutus!

    VastaaPoista
  5. kauniisti olet tuunannut korun edukseen :) ihana

    VastaaPoista
  6. Siis aivan ihana! Ja taas niin ihanan herkulliset kuvat ja tarina. Itse olen niin laiska kameran kanssa, että huokaillen vaan ihailen tätä koru- ja kuvaustyötä mitä olet tehnyt!

    Joo, ihanaa kun tulee kevät eikä töistä tullessakaan ole niin pimeää kuin ennen joulua, vaan jopa valoisaa!

    VastaaPoista
  7. Sinun kuvasi ovat kuin satukertomus, kuva kuvalta satu täydentyy ja rikastuu, ja mikähän mahtaa olla tarinan loppu..(jännittävä...)Ei voi muuta kuin ihailla koruntekotaitojasi ja kuviasi. Erittäin kauniita koruja. Ihailuni.

    VastaaPoista
  8. Ja niin tuli rumasta ankanpoikasesta joutsen <3 Upeasti tuunattu!!

    VastaaPoista
  9. Penny, kiitos! Suhtaudun toisen ihmisen omaisuuteen ja hänelle tärkeään esineeseen eri lailla kuin omiin varastohelmiini. Mietittiin yhdessä ☺
    Anonyymi. Kiitos itsellesi mahdollisuudesta ja ennen kaikkea luottamuksestasi. Paras kiitos on, että käytät korua. Ja anteeksi kissa ja hiiri –kuvaukseni ;)
    Mags. Sinun korusi ovat runoja. Kiitän ja arvostan mielipidettäsi.
    Millainen, kiitos sinulle ja kiitos kauniille vintagehelmille.
    anna, kiva että pidät. Voit uskoa, että jännitti korun haltijan mielipide korustaan.
    Piki, kiitos ☺
    Seepia. Kiitos. Teen niin harvakseen koruja, että ehdin ne hyvin kuvata. Vieraalle tehtävää korua tulee tietenkin ’pakostakin’ kuvattua jo matkan varrella, eihän kukaan osta sikaa säkissä. Kuvaaminen alkaa taas tuntua mielekkäältä valon lisääntyessä. Se on ihanaa.
    Paljon kiitoksia, Kaija!
    Amalia, kiitos ja kunnia myös korun teettäjälle. Projekti oli, jos haastava niin myös ihana ja opettavainenkin.

    VastaaPoista
  10. Hyvin jaksoi loppuun asti :) Kaunis koru, todella onnistunut uudistaminen! No mutta ihmekös se kun sinä olet tekijänä!

    VastaaPoista
  11. Ei ongelmia postauksen lukemisessa, innolla odotin aina seuraavaa kuvaa. Ihanaa, kun olit laittanut kuvia projektin etenemisestä. Korut on upeita!

    VastaaPoista
  12. Kiitos Pioni ja Henna :) Lopputulos on enemmänkin oivaltamisesta kiinni. Sain onnekseni hyviä ohjeita ja vinkkejä tilaajalta, joten en ihan oman onneni nojassa ollut. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja kauheasti tekisi mieli itselleni tuollaista pitkää riipuskorua.

    VastaaPoista
  13. Oih, tuo on ihan jumalainen! Ihan mielettömän hieno tuunaus. Ja sun suunitteluviestitkin näyttävät niin jotenkin ... pro:lta ja jo itsessään herkulliselta. Vau. Tästä inspiroituneena aion minäkin saada jotain edes mukamas vähän uutta aikaiseksi :) (Luulen vaan). Ja sanottava on vielä, että sulla on ilmiömäinen kyky yhdistellä eri materiaaleja. *huokaus*

    VastaaPoista
  14. Rilla, kiitos kauniista sanoistasi! Jos en olisi 'yhteydessä ulkomaailmaan' nyhräisin todennäköisesti vain jotain omia juttujani. Tilaustyöt on jos haastavia niin paljon antavia. Joutuu tai saa laittaa itsensä likoon ja täytyy, edes hetken, yrittää ajatella tekeillä olevaa työtä ulkopuolisen silmin ja tuntein. Sulla on niin hienoja ideoita ja koruja, ettei mitään hätää. Olen jo valinnut kivet mun pitkään riipuskoruun, eikä se ole musta ;)

    VastaaPoista
  15. Mielenkiinnolla odotan, millaisen pitkän korun suunnittelit itsellesi!

    VastaaPoista
  16. Sari, kuules niin minäkin ;) Yksityiskohdat vielä auki, kivet valittu siis noin mielessä, ja mallikin haahuilee jossain "Äidin korun" ja anian korun välimaastossa. En siis missään nimessä tee kopiota em. korusta, vaan ihan omanlaiseni (???). Todennäköisesti jonkin hiirulaiskorun ;( Ei niin, että pitäisin itseäni ihmisenä hiirenä - vaan se värimaailma!

    VastaaPoista
  17. Kaunis ja hienosti uudistettu koru ja niin ihanat kuvat taas. Ja kauniita sukkia olet kutonut noissa edellisissä postauksissa :)

    VastaaPoista
  18. Olipas hieno kertomus korusuunnittelun etenemisestä! Ja lopputulos on upea :)

    VastaaPoista
  19. Kiitos Elina! Tiedäthän, että olen sun fanis <3
    Sari, kiitos, olen sellainen tuurineuloja ;) Rapsutuksia koirakavereille!
    Kati, kiitos kommentistasi. ...kertomus oli - piiitkä ;)

    VastaaPoista
  20. Mistäs ostat noi tollaiset hopeat pienet " helmihatut/kalotit " mitkä on aina kierteen jälkeen helmessä niinkun kiiinni?

    VastaaPoista
  21. Hei Jenni. Olen ostanut nuo nimenomaiset pienet helmihatut Helmiliinalta:
    http://www.helmiliina.fi/hopeiset-korunosat-hopeat-tukkuerina-c-18_58.html
    Tällä hetkellä niitä ei näy kaupan varastossa, mutta laitapa Jaanalle (kaupan täti) viestiä ja tiedustele, onko ja milloin niitä taas tulossa myyntiin. Olet tehnyt tosi kauniita koruja!

    VastaaPoista