maanantai 30. elokuuta 2010

En tehnyt ite.

Yksi osuvimmista harrastajablogin nimistä on mielestäni: Tein ite. Suomea, lyhyt, ytimekäs ja kertoo tarpeellisen. Eikä sisällössäkään ole moittimista :)

En tehnyt ite:


Kuin punsselilla hopeaan lyötyjä kuvioita.








Löysin matkakotelon koruille yhdestä Helsingin keskustan lempisisustustavaraliikkeestäni. Laitoin kuvan tänne siksi, että joku käsityötaitoinen mahdollisesti saisi siitä ideaa, jollei jo ole tehnyt mokomaa. Minä roudaan koruja mukanani aina silloin tällöin, ja tällainen 'penaali' on tosi kätevä.

Kaikki kuvien korut: Tein ite. Terveisiä Hennalle!

torstai 26. elokuuta 2010

Katinkultaa ja yön sinistä

Jos et pidä sinisestä, skippaa tämä postaus vauhdilla, nimittäin tämä on ihan sininen.





Katinkultaa (rikkikiisua, pyriittiä) on nuo kultaiset. Tästä huolimatta korun metalliosat on hopeaa.



Korun pienimmät kivet ovat nuppineulan pään kokoisia

Lasuriitti (Lapis lazuli), 'lappari' näin meidän tyttöjen kesken, on mun mielestä ihana kivi. Siitä aiemmin tekemäni rannekoru on ollut koko kesän ahkerassa käytössä. Sininen ei ole ollut pitkään aikaan mikään muotiväri vaatteissa, mutta kyllä minä kesäisin, ja muulloinkin, pukeudun sinivalkoiseen. Jos ei muuta niin farkkuihin ja valkoiseen paitaan.




Korun lukko on valkokullatua hopeaa. Miksiköhän hopeaa valkokullataan? Ettei tummu?
Tuollainen pelastusrenkaan näköinen jousilukko sopii mielestäni hyvin siniseen koruun.


Lasuriitti puhdistetaan saippuavedessä. Ultraääni on riski, eikä höyryä saa käyttää. Se on suojattava jyrkiltä lämmönvaihteluilta ja hapolta. Yritän muistaa tämän.



Palazzo Pittissä Firenzessä on kuulema 40,5 cm korkea lasuriittimaljakko. Olisikohan se tämä.

Josko jaksoit tänne asti, tykännet ainakin vähän sinisestä - tai harjoitutat kärsivällisyyttäsi!

torstai 19. elokuuta 2010

Verkkoketjut




Verkkoketju millisestä langasta nuorelle miehelle:



Ketjussa killuu pieni hopearengas, johon on punsseloitu nimi minikirjainpunsseleilla. Näkyy vähän huonosti, kun on niin kiiltävä. Ketjuun ei haluttu valmista patinaa, vaan odotellaan ajan kanssa tulevaa.

Sekä vähän sirompi verkkoketju nollaysin langasta nuorelle naiselle, tuo päällimmäinen:



Aiemmin itselle tehty.
Verkkoketju on yksi kestosuosikeistani, tehdä ja käyttää.

maanantai 16. elokuuta 2010

Robin Egg Blue

(Postaus sisältää tuotesijoittelun)

Alkukesästä ennen lomia eräs helmeilevä tuleva morsian tiedusteli minulta, mistä saisi tekemässäni rannekorussa käytettyjä Robin Egg Blue -värisiä makeanvedenhelmiä. Helmet olin ostanut yksityishenkilöltä vuosia sitten ja pussin päällä luki vain, että "varo, irtohelmiä", minkä olin siihen itse kirjoittanut nauhan purettuani. Eipä minusta ollut apuja.



Olen itse ihastunut kyseiseen väriin ja kun muistelin Helmiliinan joskus maininneen värjäyttäneensä makeanvedenhelmiä oman toivomuksensa mukaan, otin yhteyttä Jaanaan, joka ennakkoluulottomasti innostui asiasta sekä tulevan morsiamen että itseni iloksi ja sai päämiehensä mukaan projektiimme. Lomien lähestyessä meille tuli asian kanssa sen verran kiire, ettemme halunneet haaskata aikaa mallihelmen lähettämiseen toimittajalle. Piti toimia sähkön nopeasti.

Olin saanut kuvan morsiuspuvun helmasta, jossa oli kaunis Robin Egg Blue -värinen kukkakoriste. En tiedä enkä löytänyt haikailemallemme värille minkäänlaista koodia, joten yritin tästä hameenhelman kukkakoristuksesta sekä minulla entuudestaan olevista helmistä tiirailla värisävyä töissä hyvältä näytöltä ja verrata painovärikarttoihin. Helmien värjäämisellä ja painoväreillä ei tietääkseni ole mitään tekemistä keskenään, enkä tiedä helmien värjäyksestä tuon taivaallista. Enkä paljon mistään muustakaan. Joka tapauksessa valitsemamme sävy on meidän Robin Egg Blue, oikea väri voi olla ihan jotain muuta.

Määrittelin värille sitten silmämääräisesti PMS-numeron, RGB:n HEX-arvona ja ilmoitin vielä värien osat suhteessa toisiinsa. Vähänkö jännitti odottaa lopputulosta. Heti kesälomien jälkeen tuli hyviä uutisia. Helminugetit ovat tulleet Suomeen, Saloon, Helmiliinaan - ja ovat kauniita - kuin vain Helmiliinan helmet voivat olla! Morsian sai haluamansa helmet, toivottavasti sopivat, ja itse olin lupautunut ostamaan helminauhoja oli lopputulos minkälainen tahansa. Meitä on nyt kolme tyytyväisen iloista helmeilijää. Toivottavasti pian enemmänkin :)

Ehdin jo muutaman helmen ujuttaa rannekoruun. Seuraavaksi tein ripustuksen aiemmin valmistuneelle turkoosikapussille:

Robin Egg Blue ja turkoosi ne yhteen soppii...








Kiitos Henna inspiraatiosta ja ideasta. Paljon onnea tulevaan. Kiitos Jaana, että lähdit niin ennakkoluulottomasti mukaan. Kanssanne on ollut ihana ilo asioida!



PS Josko joku muukin innostuu helmeilemään näistä helmistä, kauhean mielelläni näkisin korukuvianne. Käykääpä vinkkaamassa!
. . .

perjantai 13. elokuuta 2010

Mielipiteesi?



- Kiitos äänestäsi. Sain kaipaamani tiedot. Kysely ei enää ajankohtainen.

keskiviikko 11. elokuuta 2010

"Peukalo, etusormi liikkuu...

...peukalo, etusormi liikkuu,
peukalo, etusormi liikkuu, ja iloisia oomme me kaikki"



Jotta liikkuis vastaisuudessakin, pitää sormistaan pitää hyvää huolta. Vaikkei korunteossa kauhean suuria loukkaantumisen vaaroja liene (siis mun koruilutasollani), varsinkin hopean käsittely tekee hallaa paljaille sormille. En osaa käyttää käsineitä, ne on kömpelöt, ja ohuet kertakäyttösuojakäsineet eivät kestä ehjinä kuin hetken. Hopean viilaaminen ja hiominen hävittää siinä ohessa kynnet, ja nahkakin saattaa saada pieniä vaurioita. Kiillotettaessa hopeaa koneellisesti se kuumenee niin, että sormet on vaarassa saada palovammoja. Näitä pikkuharmeja kun tuskailin ihan julkisesti (täällä) tossa pari viikkoa sitten, ihana Reeta, koruiluystävä, kertoi tilanneensa mulle sormisuojateippiä. Eikö ole kauniisti tehty.

Ehdin pikapikaa kokeilla teipin tehoa, hyödyllisyyttä ja ennen kaikkea käyttömukavuutta. Lyhyen empiirisen tutkimukseni perusteella teippi on kätevää, suojaa hyvin eikä häiritse työskentelyä. Sahaan hopealankaspiraalit varsin amatöörimäisesti peukalon ja etusormen välissä, kun se on mielestäni niii-in kätevää. Siis niin kauan kuin ei lipsu. Sitä en kokeillut, kuinka syvälle lipsahtava sahanterä uppoaa teipin läpi lihaan. Kerron sitten, josko niin käy.



Teippi on, kuten kuvista näkyy, tuollaista sairaalanvihreää. Onkohan se kyseisestä ympäristöstä kotoisin? Teipin mukana ei tullut käyttöohjetta, joten en ole ihan varma sen oikeaoppisesta sitomisesta. Tärkeintä lienee, että sitä on uhanalaisissa ruumiinosissa.



Tunnettehan vienon laventelin tuoksun? Nuuh... aah!

Sydämelliset kiitokset Reeta ja hyvää loppukesää myös sinulle :)



PS Reetan luvalla lisään linkin 'teippikaupan' sivuille: Cooksongold
. . .

torstai 5. elokuuta 2010

Viel on kesää jäljellä

Mamban sanoin:

"Viel on kesää jäljellä,
vielä tulee kauniita päiviä..."

Vaan pian pitää (pitää, pitää tai saa) siirtyä syksyn lämpimänsyviin väreihin niin pukeutumisessa kuin koruissakin. Jotkut värjää hiuksensakin. Mut mä tahdon viel hetken pitää kesähameen helmasta kiinni ja tein vähänkö kesäisen rannekorun. Oikeasti tuli sellainen pakkopakko, kun haikean odottelun jälkeen vihdoin sain käsiini Robin Egg Blue -värisiä makeanvedenhelminugetteja - ja oon ihan töpinöissäni. Helmillä on tarina, jonka kerron sitten, kun olen tehnyt niistä arvoisensa korun. Nyt ne on vaan niin kuin vähän kylässä. Ne on oikeasti hienoi helmii ja ansaitsevat jotain ihan muuta.

Koru on sellainen näpit syyhysivät -koru, jossa nugettien lisäksi akaatteja, vaaleita savukvartseja ja tuollaiset värjätyt turkoosihärpäkkeet, joilla sain koruun vähän eloa. Ne on vähän kuin peräsimet mutta ei kuitenkaan, enemmän sivusimet.










Koru ei oikeasti ole niin sweet kuin ensimmäiset kuvat vihjaavat. Toinen puoli korua on aika ruskeasävyinen ja sitä voi pyöritellä ranteessa mielialan mukaan. Kivet on ryhmitelty kolmen sarjaan kuten aiemmassa farkkukorussakin, joten koruja voi pitää yhtäaikaa niin halutessaan. Värit sointuvat, ja hopeahelmetkin on samanlaisia vaikkakin eri kokoisia.


. . .

PS Kaikki tarjolla olleet akaattiläpyskät on myyty. Kiitos innokkaille ostajille. Postittelen heti alkuviikosta. Toivon, että saatte niistä persoonalliset korut. Saa oikein mielellään vinkata, jos julkaisette kuvan!

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Farkkukoru

Kesä on ollut helteinen ja on edelleen. Paitsi tänään on ollut niin kova myrsky, että meidän aurinkovarjon varsi katkesi. No, joltain toiselta on mennyt metsän puita. Hellekelit tarkoittaa pukeutumisen osalta minimalistista tai ainakin kevyttä, ohutta ja ilmavaa. Töissä viihdyn vain ja ainoastaan hameessa mutta vapaalla ja työmatkoilla farkuissa, pillisellaisissa. Ostin aikaisin keväällä vaaleansiniset Calvinit, jotka on osoittautuneet hyviksi malliltaan, ihaniksi päällä ja ideaaleiksi väriltään. Niitä en nyt kesäkuumalla ole voinut käyttää, joten odotan sään vähän viilenevän, jotta ehtisin kuluttaa niitä ennen siirtymistä syksyisempiin vetimiin.

IMG_5704b

Aiemmat patinoidut akvamariinikorut ovat hyviä farkkukoruja(kin). Tein kuitenkin yhden siistimmänkin version, jossa toistuu farkkujen ja yhden lempivyöni värit. Rannekoru, jossa viistehiottuja aqua hemimorfiitteja, Swaron biconeja, ruskea säröakaatti ja tuo pitkulainen-jonka-nimeä-en-muista-mutta-on-ihan-akaatin-värinen (Riverstone siis) sekä hopeaa ja kaukaa jadea muistuttavaa vaaleansinistä marmorikiveä.

IMG_5644b
IMG_5666b
IMG_5710b
GUESS
IMG_5607b
IMG_5596b