torstai 18. marraskuuta 2010

Ranteen ympäri 30 sekunnissa

Punottua nahkanauhaa ja hopeaa. Niin ja tuo akvamariininugetti.




Punsselointi näyttää omituiselta, kirjaimet levinneiltä. On kuitenkin ihan normaali ja siisti. Koru, nahkanauha, avautuu kaksinkertaiseksi (ei siis leviä pitkin pituuttaan), jolloin se on näppärä pujottaa ranteeseen.



Alkaa olla taas se aika, kun ne vähätkin korut, joita ehtii tekemään, päätyvät joulupukin jemmoihin. Eikä niitä siten voi esitellä. Tietänee hiljais(empaa)eloa blogissa. Ihania lahjavalmisteluja myös sinulle!

11 kommenttia:

  1. Onpas upea rannekoru O_O Tuommoinen mustalla nauhalla ja vaikka lasten nimet punsseloituna - aaah! (Pitää kysellä sulta sitten joskus hamassa tulevaisuudessa, kun toinenkin lapsi on syntynyt ja saanut nimen, jos vaikka silloin vastaanotat tilaustöitä :)... Onko kokemusta, miten hyvin tuo nahkanauha kestää vakituista käyttöä nuhraantumatta?

    VastaaPoista
  2. Oi ja ja VAU! Ihan mielettömän ihana. Vilpitöntä ihailua siis täältä suunnalta. Ja kateutta :D Mutta vain sillä lailla positiivisessa hengessä. Olen itse suunnitellut tekeväni jotain kivaa nahkanauhasta, mutta mitään noin kivaa mulle ei ole juolahtanut mieleen.

    *HUOKAUS* taas kerran :)

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana! Tällaisen ottaisin heti jokapäiväiseen käyttöön! Minäkin voisin sitten tilata kun sulla on joskus ehkä aikaa tehtä...? Mulla kun korunteko on nyt tainnut jäädä kokonaan.

    VastaaPoista
  4. Upea! Erityisen kiva!
    Rillan tapaan vain jahkailen nahkanauhojeni kanssa... En taida ikänä saada niitä koruiksi.

    VastaaPoista
  5. Ihana! Minäkin haluaisin tilata tällaisen, jos se on mahdollista! :)

    VastaaPoista
  6. Onpa mukavan reipas koru ja erilainen. Ja sopii hienosti komeisiin saapikkaisiin!

    T. Kipa

    VastaaPoista
  7. No niin... vähäks ärsyttävää... taas sä olet keksinyt jotain ihan sika makeeta! Vihreänä kateudesta katselee "hän"... .... siis oikeasti ihan tosi kaunis!

    VastaaPoista
  8. Kiitos Outi. Kiva, että ideat lähtevät poikimaan. Eikä ole pitempiaikaista kokemusta ko. nauhan pysymisestä siistinä. Nauhaa ei todennäköisesti ole valmiiksi käsitelty millään tavalla. Ajattelin, että sitä voisi kyllästää jollain ihoystävällisellä (haisemattomalla) nahanhoitoaineella.

    Oi Rilla! Mulla kans vaikka minkälaisia nahkanauhoja loorassa – ja ideoitakin, mut kun niitä ei ehdi toteuttaa. On (tai olisi) tämä vaan niin kiva harrastus. Kiitokset!

    Marja, kiitos! Harmittelen kyllä kovasti, josko kokonaan luovut ihanasta harrastuksesta. Hyvin ymmärrän ajanpuutteen pienten lasten äitinä (siis sinä, mun lapseni on jo iso). Oma aikani menee työntekoon ja muihin harrastuksiin. Koruilulle jää mitä jää. Aina vaan vähemmän aikaa.

    Mags, nyt loppuu jahkailu! Nahkanauhoja pyörittelemään, siitä se lähtee. Kiva, jos tykkäät. Olisi kiva osata tehdä nahkasta koruja oikeasti.

    Henna, kiitos kannustavasta kommentistasi.

    Vino pino: Kiitos! Synkältä näyttää mun koruntekijän tulevaisuus.

    Kipa, sellainen vapaa-ajankoru ;) Tullee siis vähän käytettyä.

    Pioni, eiköhän tuokin ole jo keksitty ennen mua. Tosin en ole ketään tietoisesti matkinut. Kiitos vierailustasi ja kommentistasi.

    VastaaPoista
  9. Aivan ihastuttava!
    Mullakin on nahkanauhat pöydällä, ja itseasiassa vähän samansuuntaista ideaa olen niistä pyöritellytkin. Mutta juuri ne oikeat osat puuttuvat vielä, katsotaan löytyykö sopivia koskaan :)

    Yksi tuollainen punotusta nahkanauhasta tehty koru on ollut itselläni jo jonkin aikaa (testi)käytössä, ja se on toistaiseksi kestänyt ihan hyvin. Tosin olen kyllä varjellut kastumiselta jne.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Millainen :) Toivottavasti saat pian puuttuvat osat ja korun esille blogiisi. Kiva kuulla, että korusi on kestänyt käytössä. Ei viitsisi tehdä ihan kertakäyttöjuttuja.

    VastaaPoista