torstai 14. lokakuuta 2010

Simpukankuoria




Kolme malliltaan identtistä, yksinkertaista simpukankuorihelmirannekorua, valkoinen, hento vaaleanpunainen ja tuo kolmas on ruskea, vaikka kuvissa vihertääkin. Ihania, hohtavia simpukankuorihelmiä. Kaikkia kolmea korua on kiva pitää ranteessa yhtäaikaa tai yhtä kerrallaan mielialan mukaan.







Niinä päivinä, kun aurinko on esillä, sen laskun huomaa päivä päivältä aikaisemmin. Ainoa asia, mikä minua syksyssä surettaa, on vähenevä päivänvalo. Nytkin: kesken kuvauksen aurinko uhkaavasti painui horisonttiin, siks kuvissa tuollainen iltaruskon punerrus.

9 kommenttia:

  1. Voi miten ihania koruja, niin ylellisen säihkyviä jotenkin.. oooh! ♥

    VastaaPoista
  2. Todella kauniita <3 ja ihanat helmihatut palleroissa.

    VastaaPoista
  3. hurmaavia klassikkokoruja, ihanasti kuvattuna =)

    VastaaPoista
  4. Ihanan pyöreitä, kauniita helmiä! Pidän myös noista helmihatuista, Sopivan sileät mun makuuni.

    Rannekoruja pidän minäkin mielelläni monta yhdessä :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos Outi! Minulla ei ole aiempaa kokemusta simpukankuorihelmistä, joten toivottavasti säihkyvät huomennakin ;) Vähän koemielessä nämä rannekorut tein ja olen pitänyt niitä nyt pari-kolme viikkoa ihan joka päivä, jotta näkisin, miten helmet selviävät. Kaikki hyvin toistaiseksi. Ehkä näistä helmistä pitäisi oikeesti tehdä harvemmin käytettäviä juhlakoruja. Aika näyttää.

    Amalia, kiitokset :) Noita samaisia helmihattuja tungen joka koruun, kun niitä nyt on. Meneillään sellainen vaihe, että mitä yksinkertaisempia ovat, sitä parempi. Itse tehden (pitäisi hankkia se leikkuri) saisi sellaisia, kun oikeasti tahtoisi ;)

    Piia, kiitos. Varmaan oikeissa klassikkokoruissa tulisi käyttää vähintään makeanvedenhelmiä, mutta ihan kivoja nämäkin helmet ovat.

    Rilla, kun on man made, ja tällä tekijällä näköjään täydellinen 'muotti'. Kukaan 'meikäläinen' ei menne vipuseen, että aitoi oisivat. Näin kerran yhdellä sisustusliikkeen myyjällä about 7 helmi- ja ketjurannekorua samassa ranteessa - ja se oli niin hyvän näköistä! Minä olen kulkenut kolmisen viikoa täysmustissa näitten korujen kanssa. Ei kelloa, ei mitään kaulassa, korvissa pienet helmet. Ei ole kukaan kysynyt, olenko menossa juhliin - tai hautajaisiin.

    VastaaPoista
  6. Kävin muutama päivä sitten ensimmäistä kertaa blogillasi ja jäin heti koukkuun. Niin kauniita koruja ja vielä niin kauniisti kuvattuna.
    Suht aloittelevana koruilijana haluaisin kysyä, että mistä tilaat/ostat materiaalisi? Itse olen varsinkin yrittänyt löytää korujen väliin laitettavia(kin)mansetteja.

    Hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  7. Kiitos viestistäsi Violet. Ostan korumateriaalit sekä kotimaisilta maahantuojilta, yksityisiltä koruntekijöiltä että suoraan valmistajilta ulkomailta. Myös erilaisilla kädentaito- ja korumessuilla on tarvikkeita myytävänä. Esim. tänään olin Helsingin Messukeskuksessa Gold, Silver & Watch -messuilla (osa isompaa tapahtumaa), missä oli useita korutarvikemyyjiä. En yleisesti halua nimetä ostopaikkojani, koska en periaatteesta mainosta blogissani ketään. Josko 'manseteilla' tarkoitat noita esim. tämän postauksen koruissa olevia hopeisia helmihattuja (mansetti on ihan hyvä nimi niille), niin niitä löydät googlaamalla esim. halmihattu, silver gaps.... Löytyy mitä erilaisimpia, myös hopeoituina, kullattuina ja korumetalleista tehtyinä. Ihana harrastus - meillä :) Oikein hyvää syksyä myös sinulle!

    VastaaPoista
  8. Ylellisen näköistä! Ja voi että huokailin tuota ametriinikorua, ehdottomasti vielä upeampi patinoituna kuin ilman patinaa!!!

    VastaaPoista
  9. Ihanaa syksyä Anu ja kiitos viestistäsi. En todellakaan ole katunut, että patinoin ametriinikorun. Vaikka aika harakka olenkin, niin tuossa korussa riittää, että kauniit kivet kimaltavat.

    VastaaPoista